Pirullisen hyvää suklaakakkua

Eräällä nettifoorumilla kyseltiin amerikkalaisen suklaakakun nimeä tai reseptiä, ja joku ehdotti devil's food cakea. Googletettuani kakun ja törmättyäni Nigella Lawsonin reseptiin, minuun iski yllättävä suklaakakkuhimo.

Pitihän sitä testata, kun melkein kaikkia aineita löytyi valmiiksi kaapista. Lopputulos vastasi odotuksia, eli tyydytti himon.

Sivutuotteena löytyi erittäin hyvä, mehukas ja jämäkkä suklaakakkupohja, johon - yllättäen - tulee vain kaakaojauhetta. En ehkä yrittäisi leipoa tällä ohjeella kovin paksua kakkua, koska uskon sen kohoavan epätasaisesti, mutta tämänkokoisena 25 cm:n vuoassa tai isompana vaikka pellillä paistettuna taikina toimii.

Devil's food cake 

 

Kakkupohja
50 g hyvälaatuista kaakaojauhetta siivilöitynä
100 g fariinisokeria
2,5 dl kiehuvaa vettä
125 g huoneenlämpöistä voita
150 g hienoa sokeria
2 (isoa) munaa
2 tl vaniljauutetta (minulla ei ollut, joten laitoin yhden ison vaniljatangon siemenet)
225 g vehnäjauhoa
1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl ruokasoodaa

Kuorrute
1,25 dl vettä
30 g fariinisokeria
175 g voita
300 g tummaa suklaata pieninä paloina


Esilämmitä uuni 180 asteeseen.

Voitele ja korppujauhota yksi 25-senttinen pyöreä vuoka tai kaksi 20-senttistä vuokaa (minä käytin isoa vuokaa, koska minulla ei ollut kahta pientä).

Pane kaakaojauhe ja fariinisokeri kulhoon. Kaada päälle kiehuva vesi ja sekoita tasaiseksi. Jätä odottamaan.

Mittaa jauhot, leivinjauhe ja ruokasooda erilliseen kulhoon ja sekoita.

Vatkaa voi ja hieno sokeri valkoiseksi "vaahdoksi". Lisää vaniljauute. Pidä vatkain käynnissä, lisää yksi muna ja vähän jauhoseosta. Lisää sitten toinen muna ja vielä vähän jauhoja.

Sekoita loput jauhot voivaahtoon. Lisää lopuksi kaakaoseos ja sekoita se varovasti taikinan joukkoon.

Kaada taikina vuokaan (tai jaa taikina kahteen pienempään vuokaan).

Jos käytit kahta pienempää vuokaa, paista kakkua n. 30 minuuttia. Yhdessä isommassa vuoassa aikaa voi mennä n. 40 minuuttia. Kokeile kakkua tikulla - jos se on puhdas, kakku on kypsä.

Anna kakun seisoa 5-10 minuuttia ennen kumoamista. Anna kakun jäähtyä kunnolla ennen kuorruttamista. 

Tee kuorrute. Mittaa vesi ja voi kattilaan. Kuumenna keskilämmöllä, kunnes voi sulaa ja seos pulpahtaa hieman. Ota kattila liedeltä.

Pane suklaa kattilaan ja hytkytä kattilaa niin, että suklaa asettuu tasaisesti seokseen. Anna seistä pari minuuttia, ja vispilöi sitten tasaiseksi ja kiiltäväksi.

Anna kuorrutteen jähmettyä rauhassa ja sekoittele sitä välillä. Kuorrutteen jähmettymiseen menee pitempään kuin tunti - toisin kuin alkuperäisessä ohjeessa väitetään. Jähmettymistä voi nopeuttaa laittamalla kattilan kylmään veteen ja sekoittelemalla seosta silloin tällöin. 

Jos teit yhden kakkupohjan, halkaise se ja laita 1/3 kuorrutteesta kakun väliin ja loput päälle. Jos taas teit kaksi pohjaa, laita kuorrutetta kahden kakun väliin ja kokoa kakku.

Minulle kävi niin, etten ehtinyt kuorruttaa kakkua ennen nukkumaanmenoa, joten kaadoin kuorrutteen pakasterasiaan ja laitoin sen jääkaappiin. Aamulla lämmitin kuorrutetta varovasti mikroaaltouunissa, jotta sain sen levitettyä kakun päälle.

Tällainen kakku on parhaimmillaan aikaisintaan seuraavana päivänä valmistamisesta ja säilyy useita päiviä (mikäli ei tule syödyksi sitä ennen). Anna kakun lämmetä huoneenlämpöiseksi ennen tarjoilua.

Granaattiomenapavlova à la Nox

Glorian Ruoka & viini -lehden joulukuun numerossa oli houkuttelevalta vaikuttava pavlovaohje. Ensikokeilun tein alkuperäistä reseptiä noudattaen, mutta koska mieheni ei lämmennyt kahviaromille, niin kehitin jälkiruoasta oman versioni, jossa kahvilla maustettu kermavaahto on korvattu suklaakermalla.

Pavlovan pohjan voi tehdä myös kauniiksi levyksi, mutta minä käytin tällä kertaa marengin paloja, koska minulla oli vain yksi valtava pavlovalevy, joka olisi ollut liikaa neljälle (ja puolelle) syöjälle.

Pavlovan osat voi valmistella etukäteen, mutta se kannattaa koota vasta juuri ennen tarjoilua, ettei marenkilevy pehmene. 

4-5 annosta

Marenki:
2 munanvalkuaista (huoneenlämpöistä)
1 1/4 dl sokeria
1 tl maissitärkkelystä

Laita uuni kuumenemaan 150 asteeseen. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Vaahdota valkuaisia sähkövatkaimella ensin pienellä teholla hieman, lisää sitten sokeria vähitellen ja vatkaa kovaksi. Siivilöi maissitärkkelys vaahtoon ja sekoita.

Jos marenki on rakeista (sokerin takia), niin ei haittaa, mutta tämän pystyy välttämään aloittamalla sokerin lisäämisen tarpeeksi aikaisin.

Levitä vaahto uunipellille kiekoksi (halkaisijaltaan n. 18-20 cm). Paista marenkia uunissa 1 tunti. Käännä sitten pelti ja paista vielä 30 minuuttia. Kytke virta pois ja anna marengin olla jälkilämmössä n. tunnin verran. Anna marengin jäähtyä hyvin ennen täyttämistä.

Täyte:
Suklaakerma: 2 dl kuohukermaa + 50-60 g ihan mitä vain suklaata (jos käytät tummaa, sokeria voi tarvita enemmän).
1-2 rkl tomusokeria
yhden vaniljatangon siemenet
1/2 dl mantelilastuja
1/2-1 granaattiomenan siemenet
(suklaalastuja)

Tee suklaakerma hyvissä ajoin, jotta se ehtii jäähtyä. Kuumenna kerma kattilassa kiehumispisteeseen. Ota kattila liedeltä ja sekoita joukkoon vähitelleen suklaa pieninä paloina. Sekoita, kunnes kaikki suklaa on sulanut ja seos on tasaista.

Anna kerman jäähtyä jääkaappikylmäksi. Vatkaa sähkövatkaimella. Jätä vaahto löysähköksi, koska muuten se saattaa muuttua rakeiseksi (juoksettua). 

Sekoita suklaakermaan tomusokeri (jos käytät valkosuklaata, sokeria ei välttämättä tarvita) ja vaniljansiemenet.

Paahda mantelilastut kuivalla valurautapannulla niin, että ne saavat hieman väriä. Mantelia pitää sekoittaa tai ravistella jatkuvasti, ettei se kärähdä. 

Kokoa pavlova: Levitä marenkipohjan päälle suklaakerma ja ripottele sen päälle granaattiomenan siemeniä ja mantelilastuja. Jos haluat vielä suklaisempaa tavaraa, niin voit koristella luomuksen vielä suklaalastuilla.

Mikromukibrownie

Törmäsin netissä "mikromukibrownien" reseptiin, ja sitähän piti testata heti. Ja tehdä seuraavana päivänä oma, parannettu, versio.

Alkuperäisellä ohjeella tuli ihan liian iso kakku, joten pienensin ainemääriä. Vaihdoin myös kaakaojauheen tummaan suklaaseen, koska se nyt vain on parempaa.

Mutta pidemmittä puheitta: helpoin "leivos"/"kakku" ikinä. (Varoitus: Resepti saattaa olla turmiollinen, koska tällä tavoin äkillinen kakkuhimo on tyydytettävissä muutamassa minuutissa.)

20 g tummaa suklaata (voi korvata n. 3 rkl:lla kaakaojauhetta)
1 rkl rypsiöljyä
2 (tasaista) ruokalusikallista vehnäjauhoa
2 (tasaista) ruokalusikallista sokeria
ripaus suolaa
4 rkl vettä

Paloittele suklaa mukiin. Sulata sitä mikrossa pienellä teholla n. minuutin-puolentoista pätkissä ja sekoittele välillä.

Sekoita suklaan joukkoon ensin öljy, sitten jauhot, sokeri ja suola. 

Lisää sitten vesi ja sekoita tasaiseksi. Taikina saa olla melko löysää/juoksevahkoa.

Mikrota n. minuutti täydellä teholla. Brownie saa jäädä hieman pehmeäksi (raa'aksi) keskeltä. Heitä kuppiin vielä pala vaniljajäätelöä ja jäisiä vadelmia. Anna niiden sulaa hieman kuuman kakun päällä.

Voilà.

EDIT: Kommenteissa tuli hyvä vinkki laittaa taikinaan pari tippaa vanilja-aromia. Kannattaa kokeilla! Kokeilin myös suunnilleen puolittaa sokerin määrän (laitoin siis hieman kukkurallisen ruokalusikallisen), ja mielestäni lopputulos oli ihan tarpeeksi makea lisukkeiden kera.

Nestle Tollhouse Cookies

Amerikkalaistyyliset cookiesit ovat hekumaa alusta loppuun: jo taikina on ihanaa – osa siitä katoaakin parempiin suihin leipoessa – ja valmiit, hieman pehmeät pikkuleivät ovat koukuttavan hyviä, erityisesti pähkinäisinä.

Sitä paitsi tällaiset pikkuleivät ovat tosi nopeita ja helppoja valmistaa. Ainoastaan suklaan ja pähkinöiden/muiden sattumien pilkkominen vie hieman aikaa, mutta muuten taikina sekoittuu hetkessä, ja keksit paistuvat nopeasti. 

Törmäsin tähän ohjeeseen Pastanjauhantaa-blogia selatessani. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen resepti, joka jäi minulla vakiokäyttöön.

Jos olet pähkinäallergikko tai et pidä pähkinöistä, ne voi korvata esim. rusinoilla, kuivatuilla marjoilla (vaikkapa karpaloilla) tai kuivatuilla taateleilla (tai sitten käytä tätä ohjetta). Vain mielikuvitus on rajana. Kannattaa tosin muistaa, että nämä vaihtoehtoiset sattumat ovat makeampia kuin pähkinät, joten pieni sokerin vähentäminen saattaa olla paikallaan.

Suklaana olen tähän mennessä käyttänyt Ikean tummaa suklaata (yllättävän hyvää ollakseen lähes ilmaista ja sopii myös leivontaan!) ja Fazerin sinistä suunnilleen suhteessa 2/3 tummaa ja 1/3 maitosuklaata tai puolet ja puolet. Kannattaa käyttää hyvää suklaata, sellaista, josta pitää itse eniten. Pähkinöistä kekseihin sopivat mielestäni parhaiten hasselpähkinät, mutta tämä on jälleen makuasia. Aion jossain vaiheessa kokeilla myös yhdistelmää valkosuklaa-karpalo, joka on ihan varmasti mahdottoman ihanaa.

Ohjeen mittayksiköt on muunnettu amerikkalaisista, joten määrät ovat vähän hassuja. Cookieseja tehdessä ainemäärien kanssa ei ole ihan niin tarkkaa, joten ei haittaa, jos et saa mitattua aivan eksaktisti esim. 1,8 dl:aa – kunhan on sinne päin.



Cookies


n. 50-60 kpl

1 tl suolaa
1 tl ruokasoodaa
220 g huoneenlämmössä pehmennyttä voita
1,8 dl hienosokeria
1,8 dl fariinisokeria
2,4 dl rouheasti pilkottuja pähkinöitä
4,8 dl yhtä rouheita suklaanpaloja tai muita sattumia, esim. suklaakarkkeja
1 tl vaniljauutetta
5,4 dl vehnäjauhoja
2 isoa kananmunaa

Kuumenna uuni 190 asteeseen.

Rouhi pähkinät (esim. hasselpähkinät n. neljään osaan) ja pilko suklaa (itse paloittelen suklaapalan 4-6 osaan) terävällä veitsellä.

Yhdistä jauhot, sooda ja sattumat yhdessä kulhossa. 

Toisessa kulhossa vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Vatkaa joukkoon munat yksi kerrallaan. Sekoita sitten joukkoon vaniljauute ja suola.

Sekoita joukkoon jauhot sattumineen.

Tee taikinasta leivinpaperille pieniä kekoja esim. ruokalusikan avulla. Keksit leviävät paistettaessa.

Paista 9-11 minuuttia. Minulla 9 minuuttia riitti hyvin. Keksien kuuluu jäädä pehmeiksi, eli ei kannata paistaa liikaa.

Koska suklaa sulaa paistettaessa, keksit ovat parhaimmillaan kunnolla jäähtyneinä, kun suklaa on uudelleen kiinteytynyt.

Suklaachantilly – toinen tuleminen

Tällä kertaa tein suklaachantillyä Fooducation-blogin idioottivarmaksi mainitulla ohjeella (ks. myös edellinen kokeiluni). Se muuten toimii! Plussaa helppoudesta sekä siitä, että tällä ohjeella koko keittiö ei ole suklaaroiskeiden peitossa.

Maustoin maitosuklaan appelsiininkukkavedellä, josta chantilly sai hienostuneen kukkaisen (no yllätys, yllätys) makuvivahteen. Minä tykkäsin, mutta mieheen tämä(kään) ei oikein uponnut, vaan hänen mielestään aromi muistutti partavettä ja poltti suuta – ehkä hänellä on jokin yliherkkyys ko. aineelle. Seuraavaksi taidan kokeilla suklaan mausteena vaniljaa, koska sen ei pitäisi olla kenenkään mielestä liian hyökkäävän makuista.

Jos haluat ihan puhdasta suklaamoussea, jätä vain mausteet pois ja "laimenna" suklaata pelkällä vedellä – onnistuu se nimittäin niinkin. 

Se on oikeastaan vain hifimpää suklaamoussea.

Maitosuklaa-appelsiininkukkachantilly kahdelle

80 g maitosuklaata (Fazerin sinistä) + vähän koristelastuiksi
50 g (1/2 dl) appelsiininkukkavedellä maustettua vettä (sekoita 1 dl:aan vettä 3 tl appelsiininkukkavettä ja mittaa sitten)

Tarvitset sähkövatkaimen, pyöreäpohjaisen metallikulhon, ison kattilan kuumavesihaudetta varten ja jäitä tai kylmäkalleja kylmävesihaudetta varten. Laske tiskialtaaseen kylmää vettä ja pane sinne jäitä/jäädytettyjä kylmäkalleja

Sulata suklaa metallikulhossa kiehuvan veden päällä (varo, ettei kulhoon mene vettä) ja sekoita vispilällä sulavaan suklaaseen maustettu vesi. Kun seos on nestemäistä, nosta kulho kuumavesihauteesta. Pane kulho kylmävesikylpyyn ja ala vispata seosta heti sähkövatkaimella. Vatkaa, kunnes suklaaseos muistuttaa löysähköä kermavaahtoa.

Jos käy niin hullusti, että chantillysta tulee rakeista, ei hätää: nosta kulho pois kylmävesihauteesta ja sulata suklaaseos uudelleen kuumavesihauteessa, minkä jälkeen toista kylmä kylpy ja vatkaus.

Anna chantillyn asettua kylmässä ennen tarjoilua. Vuole kuorimaveitsellä suklaasta pieniä lastuja koristeeksi.

Suklaapikkuleivät

Teen aivan liian harvoin pikkuleipiä, cookieseja, keksejä tai mitä ne nyt ovat. Pikkuleivät ovat hyviä ja lähes idioottivarmoja: sekoita ja paista, siinä se. Eli tästä lähtien lupaan tehdä useammin keksejä.

Törmäsin tähän suklaamurupikkuleipien reseptiin eräällä nettifoorumilla. Sovelsin ohjetta hieman, koska minulla ei ollut kaikkia aineita – juoksevan margariinin asemesta käytin voita, rypsiöljyä ja vettä ja fariinisokerin asemesta intiaanisokeria. Tämä on hyvä perusohje, jota voi muuntaa mieleisekseen esim. lisäämällä pähkinöitä tai kuivattuja marjoja/hedelmiä.

PS. Tsekkaa myös tämä resepti. 

N. 50 pikkuleipää

3 dl voisulaa tai 1 dl voisulaa + 1 dl rypsiöljyä + 0,5 dl vettä (alkuperäisessä ohjeessa 3 dl juoksevaa margariinia)
2,5 dl sokeria
2,5 dl fariinisokeria
2 kananmunaa
6–8 dl jauhoja
1 tl soodaa
2 tl vaniljasokeria
1 tl suolaa
300 g suklaata (esim. 200 g tummaa ja 100 g maitosuklaata tai toisinpäin)

Leikkaa suklaa terävällä veitsellä rouheiksi paloiksi. Leikkasin jokaisen suklaapalan neljään tai kuuteen osaan.

Sekoita hyvin rasva, sokeri, fariinisokeri ja kananmunat.

Lisää jauhot, sooda, vaniljasokeri ja suola. Lisää lopuksi suklaapalat ja sekoita hyvin.

Nostele taikinasta lusikalla nokareita leivinpaperoidulle pellille. Jätä leviämisvaraa. Paista uunin keskitasolla 200 asteessa 8–10 minuuttia. Keksit saavat jäädä keskeltä pehmeiksi.

Molekyylikokkaus-eksperimentti: olut–suklaachantilly

Olen vasta aivan hiljattain innostunut suklaalla leikkimisestä ja kokeilusta, ja voin sanoa, että tästä varsin oikukkaasta raaka-aineesta on erittäin antoisaa ottaa mittaa. Luettuani Anu Hopian Molekyyligastronomia-blogista porter-suklaachantillysta, mielenkiintoni heräsi välittömästi. Chantillyn ideana on laimentaa jokin rasvaisempi emulsio (tässä tapauksessa sulatettu suklaa) noin kerman rasvapitoisuuteen (37 % rasvaa), ja vatkata se löysäksi vaahdoksi. Suklaachantilly on siis suklaamoussea ilman kermaa tai kananmunaa.

Suklaachantillyn ongelmaksi voivat muodostua suklaan väärät kidemuodot, eli tässä ollaan taas suklaan pirullisen luonteen äärellä (ks. lisää suklaan temperoinnista Wikipediasta). Jos suklaata ei lämpökäsittele, chantillysta tulee kokkareista. Minulta lämpökäsittely onnistui, kun seurasin ohjetta, ja chantillyni rakenne oli kauniin sileä. Kokonaan toinen juttu oli kuitenkin se, että olut-suklaaseokseni rasvaprosentti jäi liian alhaiseksi (suklaata jäi ilmeisesti liikaa sulatusastiaan "jumiin"), jolloin lopputulos muistutti paksua kastiketta. Vähän aikaa asiaa pähkäiltyäni päätin yrittää paikata virheen rohkealla tavalla: lisäsin seokseen vajaan teelusikallisen rypsiöljyä ohuena nauhana samalla vatkaten. Ja hitto vieköön, sehän toimi! Kastikkeesta tuli moussea. Eli diagnoosini alhaisesta rasvapitoisuudesta oli oikea. Öljyä tuli suklaaseokseen niin vähän, että se ei vaikuttanut makuun ainakaan negatiivisesti.

Tuuletin hieman voitolleni suklaasta ja onnistumiselleni kemistinä. Mutta entäs maku? No, sanotaanko, että suklaan ja alkoholijuoman yhdistelmä kuulostaa aina paremmalta teoriassa kuin käytännössä. Minua oluen karvaus yhdistettynä tumman suklaan kitkeryyteen miellytti jollain omituisella tavalla ja pienenä annoksena, mutta kieltämättä jokin toinen yhdistelmä varmasti hivelisi makunystyröitä enemmän. Mies maistoi lusikallisen ja antoi nokareensa sitten minulle takaisin. Eli ei tykännyt. Muiden seosta (löysää versiota) maistaneiden ihmisten kommentteihin lukeutui mm. "hämmentävän makuista".


Ennen reseptiä vielä yhteenveto eksperimentistä.
Kokeilu oli onnistunut, koska:
– totesin valmistusohjeen toimivaksi: suklaa ei klimppiytynyt,
– sovelsin ja onnistuin (öljyn lisääminen),
– suklaavaahdon rakenne oli ihana.

Kokeilu oli epäonnistunut, koska:
– maku ei ollut testiyleisön mieleen (toisenlainen olut saattaisi ratkaista ongelman).

Suklaachantillyn konsepti on kuitenkin erittäin kiinnostava, joten tämä ei varmasti jää tähän! Seuraavalla kerralla voisin kokeilla vaikkapa Fooducation.orgin Earl Grey–maitosuklaachanttillya, tai miksen vaikka perinteistä vesi-suklaaseosta, tai kehittää oman sekoituksen matcha-teestä ja valkosuklaasta... Suklaa ja alkoholi on tunnetusti yhdistelmä, joka ei kaikkia miellytä, joten taidan vastaisuudessakin vältellä sitä.
***
Varoitus: Tämän ruokalajin valmistaminen on erittäin sotkuista puuhaa! Keittiö ja kokki ovat suklaaroiskeiden peitossa ennen kuin vaahto on valmista.

Valmistusaineiden lisäksi tarvitset kattilan (lämmintä vettä varten), kulhon (muovinen käy), sähkövatkaimen ja lämpömittarin.

75 g tummaa suklaata
1 dl olutta (alkuperäisessä reseptissä porteria, minä käytin Innis&Gunn Oak Aged Beeria)
puolikas liivatelehti (emulgointiaineeksi) – liota kylmässä vedessä hetki

1. Sulata suklaa.
2. Liuota puolikas liivatelehti n. 60-asteiseen olueeseen.
3. Emulgoi suklaasula lämpimään olueeseen ohuena nauhana sähkövatkaimen avulla lämpimän vesihauteen päällä. (Nyt roiskuu!)
4.Siirrä kulho pois lämpöhauteen päältä ja jatka emulsion vaahdottamista. Seuraa lämpötilaa mittarin avulla.
5. Kun lämpötila on n. 24 astetta, suklaa kiteytyy ja seos jähmettyy nopeasti.
6. Siirrä seos takaisin lämpöhauteen päälle, jatka vatkaamista ja nosta lämpötila 28 asteeseen.
7. Siirrä seos taas pois lämpöhauteen päältä ja jatka vaahdottamista, kunnes seos muistuttaa löysää kermavaahtoa. Voit lisätä seokseen hieman tomusokeria, jos suklaavaahto tuntuu liian kitkerältä.

Suklaa ja appelsiini ne yhteen sopii

 Niin, taisin jo mainita jämähtämisestäni suklaakakkuihin. Addikti mikä addikti. Toinen jämähdykseni liittyy kakkujen täytteisin: raikasta sen olla pitää – sitruksista tai kirpeämarjaista tai rahkaista! Tämänkertaiseen söpöön pikku tiistaikakkuun sain idean syödessäni Valion uutta Appelsiini-aprikoosi-välipalarahkaa: se oli yllättävän hapanta ja hedelmätkin olivat ihan edustettuina. Siis tuota tuossa vasemmalla:

Kuva Valiolta, täältä.

Päätin siis käyttää rahkaa kakun täytteeseen ja sivellä pohjat lemon curdilla saadakseni kakkuun lisää sitrusta. Tuloksena oli erittäin helppo ja sangen raikas, joskin melko hennonmakuinen täyte. Saatan vielä joskus kehittää täytteestä version, johon tulee "ihan oikeaa" appelsiinia ja aprikoosia, koska tuhti suklaakakku kyllä kestää vahvempiakin makuja. Mutta kuten sanottu, tämä versio oli helppo ja hyvä. Voin suositella.

Koristeeksi tein taas suklaaperhosia, mutta tällä kertaa temperointi meni peräti kahdesti vähän metsään. Tai sitten suklaa oli huonompaa kuin edellisessä, onnistuneessa, kokeilussa. Temperointi on minulle vielä aika alkemiaa, mutta haluan ehdottomasti oppia tekemään sen niin, että onnistuminen ei riipu kuun asennosta, vaan raa'asta taidosta. Tietysti paremmat välineetkin auttaisivat: lämpömittarini on kelvollinen, mutta minulla ei ole oikein hyvää alustaa suklaan nopeaan jäähdyttämiseen. Eli marmorilevyä odotellessa...

Tämä iso perhonen meni laikukkaaksi. Alkukuvassa näkyvät pienet perhoset onnistuivat, mutta suklaa ehti jämähtää spritsatessa, joten jouduin temperoimaan sen uudestaan, mikä ei mennytkään ihan putkeen. Sivumennen sanoen, en vieläkään omista kirjoitustyllaa, mutta kuten kuvasta näkyy, muovipussillakin saa ihan nättiä jälkeä aikaan.

Tein oheisen perhosmallin tämän kuvan pohjalta piirtämällä kuvan suoraan läppärin näytöltä leivinpaperille.

Pieni suklaakakkupohja 
(Alkuperäinen resepti)

2 munaa
1 dl sokeria
100 g voita
100 tummaa suklaata
1 1/4 dl vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta

Voitele 20 cm:n irtopohjavuoka. Kuumenna uuni 175 asteeseen.

Vatkaa munat ja sokeri jämäkäksi vaahdoksi (kuvio jää vaahdon pintaan hetkeksi).
Sulata voi ja suklaa varovasti kattilassa. Sekoita tasaiseksi. Yhdistä vehnäjauhot ja leivinjauhe erillisessä astiassa. Kääntele muna-sokerivaahdon joukkoon vuorotellen siilattua jauhoseosta ja voi-suklaaseosta. Sekoita tasaiseksi.

Kumoa taikina vuokaan. Paista uunin alatasolla n. 40 minuuttia.
 
Anna pohjan seisahtaa hetki uunista ottamisen jälkeen ja ennen kumoamista. Anna pohjan jäähtyä kunnolla ennen leikkaamista ja täyttämistä.


Täyte


2 prk Valion appelsiini-aprikoosi-välipalarahkaa
1 dl vispikermaa
1 liivatelehti (pieni)
2 rkl sitruunamehua

lisäksi vajaa puoli purkillista lemon curdia

Liota liivatelehteä kylmässä vedessä n. 10 minuuttia. Sillä aikaa vatkaa kerma vaahdoksi ja yhdistä vaahtoon rahka. Kuumenna sitruunamehu pienessä kattilassa kiehumispisteeseen. Sekoita lionnut liivatelehti hyvin kuumaan nesteeseen. Anna liivatenesteen jäähtyä hetken aikaa, ja kaada se sitten ohuena nauhana täytteen joukkoon samalla sekoittaen.

Kostuta kakkulevyt maidolla. Täytä kakku sivelemällä pohjimmaiselle levylle ohuehko kerros lemon curdia, sitten puolet täytteestä, sitten keskimmäisen kakkulevyn päälle taas lemon curdia (älä paina liikaa, ettei täyte pursua ulos) ja loput täytteestä. Muista kostuttaa myös päällimmäinen levy. Minä meinaan joskus unohtaa. Tasoita kakun väleistä ulospursunut täyte. Anna täytteen hyytyä jonkin aikaa (tunnin–pari) jääkaapissa ennen kuin kuorrutat/koristelet kakun.

Kuorrutetta varten tarvitset 100 g tummaa suklaata ja 1/2 dl kermaa. Näillä suhteilla tulee paksuhkoa ja kovahkoa kuorrutetta – mies kommentoi, että oli liian kovaa, mutta minä hain juuri sellaista efektiä. Jos siis haluat pehmeämpää suklaakuorrutetta, laita kermaa 1 dl. Sulata suklaa mikrossa tai vesihauteessa. Kuumenna kerma reilusti kädenlämpöistä kuumemmaksi, muttei kiehuvaksi. Sekoita suklaasula kerman joukkoon niin, että massa on tasaista. Kaada kuorrute heti kakun päälle. Tässä oli tarpeeksi kuorrutetta, että sitä tuli paksuhko kerros, mutta vain kakun päälle.

Reunoille tein pursotukset, joihin käytin yhden purkin Flora vispiä ja nokareen tuorejuustoa (vinkkinä: appelsiinituorejuusto sopisi tähän hyvin) sekä keltaista elintarvikeväriä.

Kakun päälle tuli lisäksi kaksi appelsiinia nyljettynä. Niiden päälle spritsasin vielä muovipussilla suklaakuorrutetta rinkuloiksi. Tee ensin suklaakuorrutus ja appelsiinien asettelu + spritsaus ja sitten vasta reunapursotukset.

Kuorrutus tehty ja appelsiinit aseteltu. Nyt voi tehdä reunapursotukset. Pohjien välistä valui hieman lemon curdia, mutta se ei haitannut.

Tämän verran sitä jäi neljän raavaan miehen ja yhden kakulle person naisen jäljiltä. Vaaleat täytekerrokset näyttävät kauniilta tumman suklaakakun välissä.

PS. Kakku on ainakin kuudelle. Koristelun voi tehdä jo edellisenä päivänä – tuli testattua, että perhosetkin pysyivät hyvänä yön yli. Appelsiinilohkot päästivät hieman mehua, mutta siihen ei kiinnittänyt juuri huomiota, kun kakun päällinen oli aika täynnä.

Näin syntyy matrjoshka (eli maatuska) -kakku

Lupasin tutoriaalin, joten täältä pesee. Ohjeesta voi olla hyötyä myös muunlaisten "muotokakkujen" teossa.

Aloita luonnostelemalla kakun malli paperille. Luonnos on 1:1 koossa ja määrää kakun pohjan koon ja mallin. Hahmottelin samalla kakun päälle tulevan maalauksen.

Kakkupohjat
Ohje on vanha tuttu, Kinuskikissalta (klik). Tuon sen tähän, ettei ainemääriä tarvitse laskea, koska alkuperäinen ohje on 4:llä munalla.

5 munaa
2,5 dl sokeri
250 g voita
250 tummaa suklaata
3,125 dl (= 3 dl ja 1 rkl) vehnäjauhoja
1 1/4 tl leivinjauhetta

Vatkaa munat ja sokeri valkoiseksi vaahdoksi. Vaahto on valmista silloin, kun kuvio jää hetkeksi vaahdon pintaan.

Sulata voi ja suklaa mikrossa tai kattilassa. Jos käytät kattilaa, varo, ettet polta suklaata. Siivilöi jauhot ja leivinjauhe kulhoon ja sekoita ne.

Sekoita muna-sokerivaahdon joukkoon vuorotellen suklaaseosta ja jauhoseosta. Sekoita mahdollisimman vähän.

Tee leivinpaperista kolme "kaukaloa" taittelemalla niihin reunat ja kiinnittämällä ne klemmareilla. Tähän kakkuun tarvitaan kaksi 20 x 30 cm:n kokoista ja yksi 18 x 26 cm:n kokoinen pohja.

Pane kaukalot uunipellille (mahtuu enintään kaksi kerrallaan). Kaada taikina kolmeen kaukaloon niin, että jokaiseen tulee yhtä paksusti taikinaa. Paista 175-asteisessa uunissa keskitasolla 15–18 minuttia. 

Anna taikinan jäähtyä hetki ennen kuin irrotat sen. Jos unohdat irrottaa taikinan lämpimänä, ei hätää, sillä se on niin rasvaista, että lähtee kyllä nätisti irti jäähtyneenäkin. Ohuet taikinalevyt jäähtyvät melko nopeasti, joten pääset kokoamaan kakkua varsin pian.

Leikkaa kakkupohjat sapluunaa apuna käyttäen. Luonnollisesti isommat kakkulevyt muodostavat pohjimmaisen ja keskimmäisen kerroksen. Pienin levy leikataan hieman myöhemmin.

Vadelma-daim-limettitäyte

Tämäkin ohje on Kinuskikissalta (klik), mutta oma innovaationi on käyttää Daim-rakeita, koska ne eivät sula täytteeseen. Olen myös osoittanut, että vähemmälläkin liivatteella pärjää. Tein täytteen tällä kertaa ekstra vadelmilla ja ekstra daimilla.

3 liivatetta
1 1/2 pussia Daim-rakeita
2 limen kuori raastettuna
2 rkl limemehua (n. kahden limen mehu)
4 dl vispikermaa
2 prk Viola tuorejuustoa (kakku oli vähälaktoosinen)
1 dl sokeria
400 g jäisiä vadelmia

Pane liivatelehdet kylmään veteen likoamaan.

Vaahdota kerma. Lisää tuorejuusto, sokeri ja limetinkuoriraaste ja vatkaa nopeasti sekaisin.

Kuumenna limemehu kattilassa. Sekoita joukkoon liiasta vedestä puristellut liivatteet ja anna jäähtyä hetki. Sekoita liivateneste ohuena nauhana täytteen joukkoon. Sekoita Daim-rakeet täytteeseen.

Nyt päästään kokoamaan kakkua. Kostuta alimmainen pohjalevy maidolla ja levitä sille puolet täytteestä. Painele täytteeseen puolet vadelmista.

Nosta päälle seuraava, muotoon leikattu levy, ja kostuta se. Leikkaa levyn reuna viistoksi.

Levitä päälle loput täytteestä ja loput vadelmat. Voit hakea kakkuun muotoa tällä täytekerroksella: levitä sitä paksummin nuken "mahan" kohdalle ja ohuemmin pääpuoleen.

Leikka nyt pienin levy. Leikkasin ensin nuken vartaloksi soikean palan. Sitten leikkasin pään ja halkaisin levyn, jotta saisin korkeuseroa vartalon ja pään välille. 

Levyn halkeileminen ei haittaa, koska kakun pinta tasoitetaan kreemillä. Tasoittele väleistä pursuava täyte ja laita kakku tässä vaiheessa hyytymään jääkaappiin. Kakun olisi hyvä antaa jämähtää pari tuntia. Sillä aikaa voit tehdä voi-sokerikreemin, joka estää marsipaania hikoilemasta.


Kreemi

190 g margariinia (käytän tässä margariinia, koska se on halpaa)
1 tl vaniljatomusokeria
375 g tomusokeria (n. 6 dl)
1 rkl vettä

Pehmennä margariini sähkövatkaimella. Lisää vaniljasokeri ja tomusokeria vähitellen. Lisää lopuksi vesi ja vatkaa valkoiseksi.

Kun kakku on saanut jähmettyä rauhassa, voit "veistää" sitä saadaksesi sen halutun muotoiseksi. Katso kakkua useista eri kulmista nähdäksesi, että se on symmetrinen ja muoto on sellainen kuin haluat. Hienosäädön voi sitten tehdä kreemillä. Levitä kreemi kakun päälle raapan avulla ja tasoita se. Tämä on kakun lopullinen muoto.

Pane kakku välillä jääkaappiin jähmettymään. Värjää sillä välin marsipaani. Tarvitset 500 g marsipaania (se riittää juuri ja juuri tämän kakun päällystämiseen). Värjää marsipaani pienellä määrällä ivory-väristä (ihonväristä) pastaväriä. Marsipaanista olisi tarkoitus tulla vaalean puun väristä.

Mittaa kakun pituus ja levein kohta. Kauli marsipaani näitä mittoja noudattaen ja kakun muotoa mukaillen tasapaksuksi levyksi, jonka leveys ja pituus ovat n. 5 cm. suuremmat kuin kakun vastaavat mitat. Käytä apuna tomusokeria, niin marsipaani ei tartu alustaan. Jos alusta on jotain muuta kuin silikonia, käytä enemmän tomusokeria.

Nosta levy kakun päälle. Jos levy on tarpeeksi iso, marsipaani on helppo levittää kakun reunoille niin, ettei sinne jää ryppyjä. Minun levyni oli juuri ja juuri tarpeeksi iso peittämään kakun, mutta ainoastaan matrjoshkan "pohjaan" jäi pari ryppyä.

Painele marsipaani kiinni kreemiin ja silottele pinta käsillä. Leikkaa lopuksi ylimääräiset reunat pois. Nyt voit ruveta maalaamaan.

Luonnosta apuna käyttäen maalaa ensin suuret väripinnat. Käytä nestemäisiä tai pastavärejä, joita laimennat alkoholilla (esim. vodkalla).

Maalaa sitten ruusut. Käytin apuna tätä ja tein paperille useita harjoituksia ennen kuin aloin maalata kakkua. Minulla ei ollut sopivansävyistä vaaleanpunaista pastaväriä, joten sekoitin jauhemaista väriä alkoholiin ja maalasin sillä.

Maalaa lopuksi mustat ääriviivat ja kasvot. Voit vielä parannella ruusuja maalaamalla niihin tummempia kohtia. Koko kakun maalaamiseen meni n. kolme tuntia, joten kakku kannattaa välillä panna jääkaappiin ja jatkaa sitten maalaamista, ettei se lämpene liikaa ja pilaannu.

(Klikkaa kuvia isommaksi, jos haluat tarkastella yksityiskohtia.)

Ja kyllä, se on ihan oikea kakku!

Karpalo-kinuskikakkua ja suklaaperhosia

Tein karpalo-kinuskikakun tällä ohjeella. Karpaloita oli nelisen desiä, ja niitä tuli täytteeseen vieri viereen. Karpalot ovat hurjan kirpeitä, joten vähempikin voisi riittää, mutta minä kyllä pidän niistä ja mielestäni ne leikkaavat kakun makeutta hyvin. Kermapursotuksiin käytin elintarvikevärillä värjättyä Flora vispiä. Tähän saattoi mennä vähän enemmän kermaa kuin viimeksi – vaahdotin kaksi purkillista Floraa, ja kermaa jäi vähän yli.

Kakun erikoisuus oli suklaaperhoset, joita tein ensimmäistä kertaa onnistuneesti. Tällä kertaa minulla oli aikaa sählätä niiden kanssa. Ensimmäinen satsi menikin vähän plörinäksi, koska käytin liian hyvää suklaata enkä temperoinut sitä – tuloksena oli laikukkaita perhosia. Ei hyvä. Koska minulla oli kuitenkin suklaata jäljellä, päätin kokeilla temperointia. Sulatin suklaan varovasti mikrossa ja annoin sen kuumentua vähän. Mittasin lämpötilan digitaalisella mittarilla ja kuumensin 46 asteeseen. Kaadoin suklaasulan muoviselle alustalle ja sekoitin sitä lastalla niin, että lämpötila laski 27 asteeseen. Tämän jälkeen kaavin suklaan puhtaaseen kuppiin ja kuumensin sitä mikrossa taas 30 asteeseen. Lusikoin suklaan muovipussiin, leikkasin kulmaan reiän ja spritsasin perhoset leivinpaperille. Onnistuihan se noinkin, mutta kirjoitustylla on kyllä seuraava kakkutarvikehankinta. 25 g suklaata riitti mainiosti kolmeen perhoseen.

Kinuskikissalta löytyy hyvät ohjeet suklaaperhosten spritsaamiseen ja paljon mallikuvia (klik). Kissa käyttää Brunbergin suklaata, joka on sen verran "huonolaatuista", että sitä ei tarvitse temperoida.

Chili-pistaasibrowniet

Olen tehnyt joskus aikaisemmin chilillä ja pistaasipähkinöillä höystettyjä brownieita, mutta onnistuin hukkaamaan reseptin, joten jouduin säveltämään. Lähtökohtana toimi Fazerin Kolmen suklaan browniet (ohje löytyy täältä).

Syö pala, toinenkin, ja kuolet nuorempana, mutta onnellisena. Täydellinen tummapaahtoisen kahvin seuralainen.

200 g voita
200 g tummaa suklaa
3 munaa
3 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1 dl kaakaojauhetta
65 g valkosuklaata
1 dl kuorittuja pistaasipähkinöitä (reilu 100 g), mieluiten suolattomia
1 tai 2 punaista thaichiliä (mieluiten tuoretta, mutta kuivattukin käy)

Sulata tumma suklaa ja voi mikrossa matalalla teholla lyhyissä pätkissä (tai vesihauteessa). Jätä jäähtymään.

Kuori pistaasipähkinät ja mittaa ne. Leikkaa ne veitsellä karkeaksi rouheeksi. Rouhi valkosuklaa reiluiksi paloiksi. Poista chilistä siemenet ja hienonna se ihan hienoksi.

Vatkaa munat ja sokeri valkoiseksi vaahdoksi. Sekoita varovasti joukkoon suklaa-voisula. Yhdistä jauhot ja kaakaojauhe ja siivilöi ne vaahtoon. Heitä sekaan vielä valkosuklaa, pistaasirouhe ja chili. Sekoita mahdollisimman vähän.

Vuoraa uuninkestävä suorakaiteen tai neliön muotoinen vuoka leivinpaperilla (halkaisija n. 20 cm). Kaada taikina vuokaan ja tasoita pinta. Paista 175-asteisessa uunissa n. puoli tuntia (uunista riippuen 30-40 minuuttia). "Kakku" on uunista otettaessa aika pehmeän oloinen, mutta se kiinteytyy jäähtyessään.

Anna leivoksen jäähtyä täysin. Leikkaa se sitten suorakaiteiksi tai kolmioiksi.

Brownie on tylyä tavaraa, joten kovin isoa palaa ei jaksa kerralla syödä. Yhdellä chilillä tulisuus jäi erittäin hennoksi, joten jos haluat vähän selvemmin erottuvaa chilisyyttä, lisää toinen.

Kakkujyyrä*

Minä olen sellainen. En ole vielä löytänyt sokerikakkupohjaa, josta pitäisin. Niinpä teen kakut aina iänikuisella suklaapohjalla (sama kuin tässä kakussa). Tällä kertaa väliin tuli kinuskia, tuorejuustoa ja punaherukoita. Täyte on sovellettu Kinuskikissan kinuski-puolukkatäytteestä. Rukkasin ainemääriä oman makuni mukaan, joten minun versiossani on muutakin eroa alkuperäiseen kuin pelkät marjat.

Ja tämähän oli taas näitä roolipelikakkuja, joten se on mitoitettu suunniilleen 6:lle hengelle (mutta siitä riittää vähän isommallekin porukalle, jos syöjät eivät ole maailman suurimpia lohnakkeita).


Kinuski-punaherukkatäyte

Kinuski
1 1/2 dl kuohukermaa
1 1/2 dl fariinisokeria

Tee kinuski hyvissä ajoin valmiiksi, koska sen pitää olla kylmää vaahdotettaessa.

Mittaa kerma ja fariinisokeri teflonkattilaan. Kuumenna hämmentäen  kiehuvaksi. Anna kiehua pari–kolme minuuttia (muista sekoittaa koko ajan!). Jäähdytä ja pane jääkaappiin odottamaan.

Lisäksi
1 dl vaahtoutuvaa kermaa
100 g tuorejuustoa
1 liivatelehti
2 rkl vettä
n. 5 dl punaherukoita (säästä muutama terttu koristeluun)

Vaahdota kinuskikastike täydellä teholla. Vaahdosta ei tule kermavaahtomaista, vaan vähän vähemmän kuohkeaa, ja se vaahtoutuu todella nopeasti. Varo, ettet vaahdota yli! Minulle kävi näin ja vaahto juoksettui, mutta onneksi olin tehnyt ylimääräistä kinuskia.

Vatkaa 1 dl kermaa löysähköksi vaahdoksi. Vatkaa tuorejuusto joukkoon nopeasti. Sekoita kermavaahto kinuskivaahdon joukkoon.

Pane liivatelehti likoamaan kylmään veteen n. 10 minuutiksi. Kuumenna 2 rkl vettä ja sekoita siihen pehmennyt liivate. Anna jäähtyä hetken aikaa ja sekoita ohuena nauhana täytteen joukkoon. Täytteestä ei tule mitään älyttömän kuohkeaa, vaan aika löysää, mutta sen ei missään nimessä kuulu olla vetistä.

Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan. Kostuta ensimmäinen kerros maidolla tai mehulla makusi mukaan. Levitä puolet täytteestä pohjalle ja asettele päälle marjoja niin, että niitä on kylki kyljessä. Aseta päälle keskimmäinen kakkulevy ja kostuta se. Levitä päälle loput täytteestä ja loput marjoista. Pane viimeinen kakkulevy paikoilleen ja kostuta vielä sekin. Anna hyytyä vähintään pari tuntia tai mieluiten yön yli, jotta maut jalostuvat.

Kermapursotuksiin käytin yhden purkin Flora vispiä ja n. 50 grammaa tuorejuustoa sekä vajaan 1 rkl:n sokeria. Kinuskia jäi tosiaan vielä kuorrutukseen, koska olin tehnyt ylimääräistä. Kinuskia riittää sekä kakun väliin että kuorruttamiseen, jos sitä tekee kaksinkertaisen annoksen (siis 3 dl kermaa ja 3 dl fariinisokeria). Tällöin kakun täytteeseen jää kätevästi vielä se 1 dl kermaa, jos käyttää 2 dl:n kermatetroja.

 

Pursotukset vaativat vielä vähän harjoittelua (ja vakaampaa kättä).

 

Koristelua varten kävin hakemassa pihalta muutaman punaherukan lehden, jotka huuhtelin ennen kakun päälle laittamista.

Kakku oli aika makeaa, mutta maultaan täyteläisen pehmeää, ja marjat toivat siihen ihanasti raikkautta. Joku voi olla sitä mieltä, että suklaa ja kinuski yhdessä on liikaa, mutta minusta ne sopivat oikein hyvin toistensa seuraan. Aion tehdä tätä kakkua vastakin.


*Jyyrä: murteellinen ilmaisu, joka tarkoittaa yhteen asiaan jämähtänyttä henkilöä, konservatiivia, jäärää, änkyrää.

Ei aina mene niin kuin Strömsössä, mutta mustikkakakkua saatiin kuitenkin

Olen ottanut projektikseni leipoa jokaviikkoiselle roolipelikerralle aina jotain makeaa tai suolaista. Toistaiseksi on syntynyt vain makeita juttuja (ensimmäinen herkku oli tämä, toisella kerralla tarjosin synttärikakun jämät, jotka olin pakastanut). Teen tätä vähän sen takia, että roolipelikaverit ovat mukavia, mutta enemmän kuitenkin sen takia, että saan tehdä kokeiluja ja syöttää leipomukseni vähän laajemmalle yleisölle – kokonainen kakku kahdelle on nimittäin aika paljon hyvää.

Tällä viikolla ei sitten ollutkaan pelikertaa, mutta tein kakun joka tapauksessa, kun olin jo aloittanut saadessani tietää homman peruuntumisesta. Onneksi Juhon kaveri tuli auttamaan kakun tuhoamisessa.
  
Tein kaksi kahden munan suklaakakkupohjaa, joista toisen pakastin ja toisen käytin tähän kakkuun. Näin pieni kakku on sopiva n. kuudelle ihmiselle.

Kahden munan suklaakakkupohja (ohje täältä)

2 munaa
1 dl sokeria
100 g voita
100 tummaa suklaata
1 1/4 dl vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta

Voitele 20 cm:n irtopohjavuoka. Kuumenna uuni 175 asteeseen.

Vatkaa munat ja sokeri jämäkäksi vaahdoksi (kuvio jää vaahdon pintaan hetkeksi).
Sulata voi ja suklaa varovasti kattilassa. Sekoita tasaiseksi. Yhdistä vehnäjauhot ja leivinjauhe erillisessä astiassa. Kääntele muna-sokerivaahdon joukkoon vuorotellen siilattua jauhoseosta ja voi-suklaaseosta. Sekoita tasaiseksi.

Kumoa taikina vuokaan. Paista uunin alatasolla n. 40 minuuttia.
 
Anna pohjan seisahtaa hetki uunista ottamisen jälkeen ja ennen kumoamista. Anna pohjan jäähtyä ennen leikkaamista ja täyttämistä.

Ideoin kakkuun täytteen kauden marjoista eli mustikoista. Täyte oli "ihan kiva", mutta vähän pliisu, vaikka rahka toikin siihen mukavaa raikkautta ja happamuutta. Veikkaisin, että tämä täyte sopisi vielä paremmin vaalean kakkupohjan kanssa (en vain itse satu tykkäämään sokerikakkupohjista) ja kinuskikuorrutteella aateloituna.

Mustikka-valkosuklaatäyte

2 dl vispikermaa
1 prk maitorahkaa
100 g valkosuklaata

2 rkl sokeria
6 dl mustikoita (jos käytät pakastettuja, anna niiden valua hetki siivilässä)

Sulata valkosuklaa ja jätä se jäähtymään. Mielestäni suklaa on helpointa sulattaa mikrossa pienellä teholla n. 30 sekunnin pätkissä välillä sekoittaen.

Vatkaa kerma kuohkeaksi vaahdoksi. Vatkaa maitorahka ja sokeri toisessa astiassa ja sekoita ne kermavaahtoon. Kun suklaasula on jäähtynyt huoneenlämpöiseksi, sekoita se varovasti kerman ja rahkan joukkoon. Lisää lopuksi mustikat.

Sivumennen sanoen, täyte olisi hyvää sellaisenaan jälkiruokana – mustikkarahkaa with a twist.

Levitä täyte pohjalevyjen väliin. Kostuta pohjaa esim. maidolla tai mustikkamehulla. Ennen kuorruttamista siisti reunat raapalla tai lastalla.

 Tein kakkuun ihan vain sileän kermapinnan ja koristepursotukset. Käytin 2 prk Flora vispiä, jota jäi vähän ylikin.

Tarkoitukseni oli koristella kakku tällaisilla pienillä valkosuklaaperhosilla, mutta kuinkas sitten kävikään... Pursotin perhoset muovipussilla (köyhän kakuntekijän kirjoitustylla) leivinpaperille, jonka nurjalle puolelle olin piirtänyt mallikuvan. Seuraavalla kerralla kokeilen tummaa suklaata, jos se vaikka jähmettyisi paremmin.

Tässä kohtaa meni plörinäksi. Olin pannut koristeet pakastimeen jähmettymään, mutta nehän alkoivatkin sulaa heti ulkomaailmaan päästyään. Ehkä valkosuklaan olisi pitänyt antaa jähmettyä ennen pakastamista, sillä parikin päivää pakkasessa ollut koriste suli. En tajua.

Kaavin siis sulaneet koristet pois ja pursotin jäljellejääneellä valkosuklaasulalla perhoset suoraan kakun pintaan. En jaksanut enää keskittyä hommaan, joten perhosista tuli – kauniisti sanottuna – aika tyylitellyt. Kakusta tuli niin karun näköinen, että hädin tuskin kehtaan esitellä sitä täällä. Mutta toisaalta tämä oli ensimmäinen kermapäällysteinen ja -pursotuksinen kakkuni, joten mitä siltä voi odottaa...

Mutta ainakin kakkupala näytti kauniilta ja maistui hyvältä.

Kakusta tulee parempaa, jos sen täyttää edellisenä päivänä ja antaa muhia yön yli jääkaapissa. Kuorrutus tosin kannattaa tehdä vasta vähän ennen tarjoilua.