Vähän erilainen heppakakku

Tuli toimeksianto tehdä kakku 11-vuotiaalle synttärisankarille, joka tykkää mm. kissoista, ratsastamisesta, pyssyistä ja Minecraft-pelistä.

Siitä se idea sitten lähti, ja tällainen kakku syntyi:

Ideahan on siis varastettu tästä netissä kiertäneestä kuvasta, jonka alkuperäistä tekijää en tiedä.

Sisältä löytyi kaakao-sokerikakkupohja, limetti-tuorejuustomoussea, vadelmia ja suklaarouhetta. Kakun päällä oli kermavaahtoa (n. 4 dl kermaa), reunoilla suklaarouhetta ja kuva oli tehty sokerimassasta.

Koska olen surkea piirtämään heppoja, niin käytin valmiita malleja, jotka sain printtaamalla kuvan ja leikkaamalla palaset ääriviivoja pitkin. Tätä tekniikkaa olen käyttänyt muissakin kakuissa, joihin olen tehnyt maalattuja, litteitä sokerimassa- tai marsipaanihahmoja.

Kakkupohja n. 15-20 hengen kakkuun

7 munaa
vehnä- ja perunajauhoa (laitan yleensä puolet ja puolet)
1/2 dl tummaa kaakaojauhetta
sokeria
1 tl leivinjauhetta

Tämä kakkupohja on klassinen lasi munia, lasi sokeria ja lasi jauhoja -pohja sillä erotuksella, että laitan yleensä vähemmän sokeria. Jos munia on näin paljon, niin ne eivät tosin mahdu yhteen lasiin. 

Ota 4 samanlaista lasia. Riko munat kahteen lasiin. Mittaa yhteen lasiin kaakaojauhe ja kaada sen päälle niin paljon jauhoa, että sitä on yhtä paljon kuin yhdessä lasissa munia. Kaada jauhot tyhjään kulhoon ja mittaa vielä toinen lasillinen jauhoja. Kaada nämäkin kulhoon, mittaa joukkoon leivinjauhe ja sekoita. Mittaa sokeria sen verran, että sitä on n. 1/2-2/3 munien määrästä.

Vatkaa munat ja sokeri jämäkäksi vaahdoksi. Kääntele joukkoon varovasti jauhoseos. Paista voidellussa tai korppujauhotetussa vuoassa 180-asteisessa uunissa n. 25-30 minuuttia. 


Täyte: 

5 dl kuohu- tai vispikermaa
400 g tuorejuustoa
1 dl sokeria
2 limetin kuori raastettuna
1-2 limetin mehu (yleensä 1 riittää, mutta jos mehua tulee huonosti, voi laittaa enemmänkin)
3 liivatelehteä

300 g vadelmia (myös jäiset käyvät)
+ yhteen täyteväliin n. 50-75 g tummaa suklaata rouhittuna

Vatkaa kerma vaahdoksi. Vatkaa joukkoon tuorejuusto ja jatka vatkaamista tarvittaessa, jotta vaahto jämäköityy. Lisää sokeri ja limetinkuori. Sekoita. Kuumenna limettimehu mikrossa ja liuota siihen kylmässä vedessä liotetut liivatelehdet. Sekoita liivateneste vaahtoon.

Maistele ja lisää tarvittaessa sokeria ja limettimehua maun mukaan.

Levitä täyte kakun kerrosten väliin ja painele siihen vadelmia. Tein tällä kertaa kakkuun kolme täyteväliä (paistoin kakun kahdessa vuoassa), joista kahteen väliin laitoin vadelmia ja yhteen rouhittua tummaa suklaata. 

Ennen täyttämistä muista kostuttaa pohjat esim. maidolla tai mehulla.

Ristiäiskakku pienelle pojalle

Hei taas!

En ole lopettanut kakkujen tekemistä tai ruuanlaittoa, mutta olen joutunut priorisoimaan käsillä tekemisen kirjoittamisen edelle, eli blogi on (taas) ollut hunningolla. 

Nyt kun olen vielä mennyt työllistymään, niin aika on vielä vähän enemmän kortilla. Mutta teen kyllä edelleen kakkuja tilauksesta, mikäli se sattuu sopimaan aikatauluihini.

Elokuussa oli pienen pojan ristiäiset, johon toivottiin suklaakku vadelma-Dajm-limettitäytteellä, valkosuklaakreemikuorrutteella ja violeteilla koristeilla. Kutsukortista poimin linnunpesämotiivin ja laitoin vauvan pötköttelemään pesään.

Koristeet olivat jälleen sokeri- ja kukkamassan seosta.

Tein tällä kertaa aika korkean (ja massiivisen kakun), joka oli mitoitettu n. 30 hengelle. Aika hyvin osui nappiin mitoitus, vähän jäi seuraavallekin päivälle syötävää.

Reseptit kakkuun:
- 2 kpl neljän munan suklaakakkupohjia
- Maitoa kostutukseen
- Vadelma-Daim-limettitäyte vähän vajaana kaksinkertaisena (laitoin mm. suhteessa vähemmän limettiä, koska limetit olivat isoja)
- Valkosuklaakreemi 1,5-kertaisena

Jostain syystä (varmaan vadelmien takia) kakku vuosi tai hikoili vähän. Täytteeseen lisätyt jäiset vadelmat ovat aina vähän vuotoriski, mutta tuntuu olevan ihan tuurista kiinni, vuotaako mehua ulospäin vai ei.

Kuorruttamisen kanssa oli kauhea kiire, joten lopputuloksesta tuli vähän epätasainen, etenkin kun huolellisesta esikuorruttamisesta huolimatta kakkupohja tahtoi lähteä muruina mukaan. Vielä kun keksisi, miten tällaisen sileän kuorrutteen kanssa yleäreunan saa tasaiseksi.

Tilauskakku nro 2

Minulta tilattiin kakku nallekoristeella pienen tytön 1-vuotisjuhliin. Enpä olekaan päässyt pitkään aikaan tekemään mitään näin söpön hempeää. Varsinkin nallen väsääminen oli hauskaa, kun keksin, että nallen voisi töpötellä pikeerillä pörröiseksi (koriste oli sokerimassan ja "kukka"massan seosta ja se oli pinnoitettu pikeerillä, jonka värjäsin kaakaojauheella ja elintarvikevärillä). 

Uudet kukkamuotit (neilikka ja hortensia) pääsivät myös testiin. Myös sokeripitsin valmistusta tuli testattua. Onnistuihan se, tosin uunimme on hieman liian kapea pitsimuotille, joten uunikuivatus on hankalaa - paljon helpompaa oli antaa pitsin kuivua yön yli muotissa. 

Kuorrutuksen suhteen tilaaja oli kanssani samoilla linjoilla, eli jotain muuta kuin sokerimassaa tai marsipaania. Minä yritän aina välttää massoja, koska vaikka ne ovat kauniita, niin ne jäävät yleensä syömättä. Valkosuklaa-tuorejuustokreemi on hyvänmakuista, joskaan sillä ei koskaan saa aikaan niin sileää pintaa kuin massasta. 

Tilauskakun jälkeen tein pienen kolmen munan testikakun omalle perheelleni, koska halusin nähdä, kuinka hyvä yhdistelmä kakkupohjasta ja täytteistä lopulta syntyikään. Eli siis varsinaisen kakun tein rohkeasti ihan hatusta vetämällä - en ollut tällaista komboa ennen kokeillut (joskin kyllä tiesin, ettei siitä nyt ainakaan pahaa tule). 

Kakun koossa ammuin hieman yli (mitoitin sen 25:lle hengelle) - sitä ilmeisesti jäi verrattain paljon, tosin osa vieraista oli kuulemma jäänyt tulematta. Testikakun perusteella täytettä oli mielestäni hieman liikaa suhteessa pohjan määrään, joten korjasin täytteiden määrää tähän reseptiin.

Noin 25-30:lle hengelle

Pohja:

Genovalainen sokerikakkupohja 9:llä munalla (puolitoistakertaisena). Leivo pohjasta kolme 30x30 cm kokoista "kääretorttu"levyä (tai käytä sopivankokoista reunavuokaa).

Vadelmarahkatäyte:

450 g (ulkolaisia) pakastevadelmia + (hillo)sokeria

300 g rahkaa

3 dl vispikermaa

ripaus sokeria

2 rkl vaniljakreemijauhetta

2 liivatelehteä

Laita jäiset vadelmat kattilaan ja lisää tilkka vettä. Keitä vattuja kolme minuuttia (ulkolaisissa pakastemarjoissa on norovirusriski, joten Evira suosittaa niiden kuumentamista 3 minuutin ajan). Lisää ruokalusikallinen sokeria tai hillosokeria vattuihin ja anna jäähtyä jääkaappikylmäksi. Siivilöi vadelmat ja säästä mehu - sitä voi käyttää kakun kostuttamiseen. 

Liota liivatteita kylmässä vedessä.

Vatkaa vispikerma jämäkäksi vaahdoksi. Vatkaa joukkoon rahka ja vaniljakreemijauhe. Kuumenna tilkka vadelmamehua mikrossa ja liuota liivatelehdet siihen. Kaada liivateneste ohuena nauhana täytteen joukkoon. Lisää vadelmat. 

Tarkista maku ja lisää hieman sokeria. Täyte saa olla aika kirpeää, koska kakkupohja ja suklaakerma ovat hyvin makeita.

Kakkupohjien kostuttamiseksi lisää vattumehuun hieman vettä ja töpöttele sitten mehu pullasudilla pohjiin sitä mukaa, kun täytät kakkua. Päällimmäisen pohjan kostutin pelkällä vedellä, koska pelkäsin, että punainen väri saattaisi tarttua kuorrutteeseen.

Suklaakerma:

4 dl kuohukermaa

200 g hyvää maitosuklaata

1 pussi Daim-rakeita (ei välttämätön)

Kuumenna kerma höyryävän kuumaksi. Sitä ei tarvitse kiehauttaa. Paloittele suklaa ja sekoita se nopeasti kerman joukkoon. Jos kerma jäähtyi liikaa eikä kaikki suklaa sulanut, lämmitä seosta hieman (varovasti!) samalla sekoittaen. Jos kattilan pohjalle jäi rakeista palanutta suklaata, älä raavi sitä irti, vaan kaada suklaakerma puhtaaseen astiaan. 

Jäähdytä erittäin kylmäksi, kerma saa olla lähes 0-asteista. Vatkaa jämäkäksi vaahdoksi. Jos suklaakerma juoksettuu (=menee rakeiseksi ja vetiseksi), niin voit kokeilla sen "sulattamista" miedolla lämmöllä, mieluiten vesihauteessa ja uudelleen jäähdyttämistä sekä vatkausta. Jos taas kerma ei tahdo vatkautua, vaan jää löysäksi, niin se on todennäköisesti liian lämmintä. Jatka tällöin jäähdyttämistä.

Sekoita Daim-rakeet valmiin kerman joukkoon. Ne ovat tässä tuomassa tekstuuria, joten ne voi jättää poiskin - suklaakerma on herkullista ihan sellaisenaankin.

Tässä näkyy täytekerrokset. Ennen kuorruttamista leikkasin vielä ohuet siivut reunoista, jotta sain reunoista tasaiset. Pohjalevyjen lopullinen koko oli n. 29 x 29 cm, joten kuorrutettuna kakun mitat olivat n. 30 x 30 cm.

On tärkeää antaa kakun jähmettyä kunnolla ennen kuorruttamista - muuten kerrokset saattavat lähteä liukumaan. Voi olla järkevää myös antaa ensimmäisen täytekerroksen jähmettyä ennen toisen lisäämistä.


Kuorrute:

200 g valkosuklaata
120 g suolatonta voita
200 g tuorejuustoa
valkoista elintarvikeväriä

Sulata valkosuklaa, voi ja tuorejuusto vesihaudekattilan päällä pyöreäpohjaisessa kulhossa. Sekoita tasaiseksi. Vatkaa seosta kylmävesihauteessa ja lisää sopivasti elintarvikeväriä (valkosuklaa tekee kuorrutteesta keltaisehkoa). Vatkaa kuorrute kuohkeaksi.

Levitä kakun päälle. Jos kulhossa oleva kuorrute jämähtää liikaa, sekoita sitä nuolijalla voimakkaasti, niin se notkistuu. 

Anna kuorrutteen jähmettyä ennen kuin koristelet kakun. Kakun pinnassa näkyvät kiehkurat ovat ihan vain vettä ja tomusokeria sopivan paksuksi tahnaksi sekoitettuna (pikeerikin käy, mutta ei ole tässä tarpeen).  Älä säilytä koristeltua kakkua kakkukuvun alla, koska muuten sokerimassakoristeet ja pitsi sulavat. 

Suklaaperhoskakku

 

Ensimmäinen "virallinen" (jollekulle muulle kuin sukulaisille tehty) tilauskakku lähti eilen maailmalle. Jei!

Tämä oli tällainen (minulle) tuttu ja turvallinen peruskakku, joskin kokeilin vähän erilaista suklaapohjaa vaihteeksi. Tein pohjan alun perin leivinjauheettomana, mutta kun leipaisin tuossa lauantai-iltana vielä minikakun tyttäreni iloksi, niin huomasin, että pieni ripaus leivinjauhetta kyllä paransi rakennetta. Eli reseptistä löytyy leivinjauhe.

Tämänkokoisesta kakusta riittää - vähän tilanteesta riippuen - 10-15 hengelle. Tekemiseen kuluva aika ja vaiva ovat kyllä aika lailla samaa tasoa, tekipä kakun tämänkokoisena tai vaikka puolet pienempänä. Kun nyt kyseessä oli vanha ja testattu resepti (paitsi tuo pohja) ja vanhat ja tutut koristeet, niin kaikkineen aikaa kului n. 2,5 tuntia. Alkaa olla jo vähän rutiinia hyppysissä.

Suklaaperhoset alkavat olla varsinaisia nimikkokoristeitani. Ne ovat näyttäviä, mutta nopeita ja helppoja tehdä (no, tästä voi olla montaa mieltä). Tällä kertaa tein ne ihan oikeasta maitosuklaasta, koska onnistuin vihdoin temperoimaan suklaata sellaisella menetelmällä, että se onnistunee jatkossakin lähes idioottivarmasti (palaan aiheeseen myöhemmin). Pintaan töpötin vielä kultaista tomuväriä.

Kakkupohja

5 isoa munaa
200 g sokeria
125 g (normaalisuolaista) voita
125 g suklaata
200 g vehnäjauhoa
3 ml leivinjauhetta

Sulata voi ja suklaa varovasti kattilassa. Sekoittele, älä polta suklaata. (Käytän yleensä normaalisuolaista voita suklaakakkupohjissa, koska pieni ripaus suolaa korostaa suklaan makua. Suolattu voi on lisäksi suolatonta halvempaa.) 

Vatkaa munat ja sokeri pyöreäpohjaisessa metalli- tai lasikulhossa kuuman vesihaudekattilan päällä jämäkäksi vaahdoksi. Huom: kulhon pohja ei saa koskea veteen. 

Kaada suklaa-voiseos kulhon reunoille ja sekoita varovasti reunoja myöten. Kun seos on suunnilleen tasaista - ei haittaa, vaikka pohjalla olisi vähän suklaisempaa tavaraa - kääntele vähän kerrallaan taikinaan jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe.

Kaada taikina vuokaan, jonka pohja on voideltu ja sitten leivinpaperoitu. Paista 200-asteisessa uunissa 35-40 minuuttia.

Anna kakkupohjan jäähtyä kunnolla ennen leikkaamista ja täyttämistä. Jääkaappikylmää pohjaa on helpointa leikata.


Vadelma-Daim-tuorejuusto-limettitäyte

3 liivatelehteä 
4 dl vispikermaa
400 g maustamatonta tuorejuustoa
1 dl sokeria
1 1/2 pussia Daim-rakeita
3 limetin kuori
2 limetin mehu
450 g jäisiä vadelmia

+maitoa tms. kakun kostuttamiseen

Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan.

Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi. Lisää tuorejuusto ja sokeri ja jatkaa vatkaamista, kunnes mousse on jämäkkää. Lisää limetinkuoriraaste.

Kuumenna limettimehu mikrossa kiehuvan kuumaksi ja liuota siihen liivatelehdet. Kaada liivateneste pienissä erissä mousseen samalla, kun vatkaat sitä.

Sekoita lopuksi täytteen joukkoon Daim-rakeet.

Kostuta kakkupohjat haluamallasi kostukkeella, esim. maidolla. Täytä kakku niin, että levität ensin moussen ja painelet siihen sitten jäisiä vadelmia.


Päälle

Suklaaganache:
80 g suklaata
1 dl kuohukermaa

Rouhi suklaa pieniksi muruiksi. Kiehauta kerma kattilassa, ota pois liedeltä. Sekoita suklaa kerman joukkoon. Anna jäähtyä hetken, ettei ganache ole liian juoksevaa. 

Kermapursotus: 4 dl vispikermaa (olisi kannattanut laittaa viisi, koska tuo määrä riitti rimaa hipoen) ja 3 rkl vaniljakreemijauhetta sekä vähän ruskeaa elintarvikeväriä.

Lisäksi: kourallinen Daim-rakeita "kullattuna" sekä 20 g Fazerin sinistä perhosiin.

Se parempi mojitokakku

No nyt aletaan puhua: tein raikkaamman version tästä edellisen postauksen kakusta, ja olin sangen tyytyväinen. Genovalainen sokerikakkupohja sai vähän limettisempää ja paljon vähemmän sokeria sisältävää kostuketta ja kuorrutteekseen happamampaa ja tasapainoisempaa voi-tuorejuustokreemiä. Ei tämäkään mitään kevytkakkua ole, mutta eipähän tule sokeriähky pelkästä ajattelemisesta.

Mutta lyhyestä kakku kaunis: 

Genovalainen sokerikakkupohja

Sokerisiirappi

50 g fariinisokeria

1 dl vettä

12 cl valkoista rommia

4 limettiä (raasta kuori ja purista mehu)

reilusti tuoreita mintunlehtiä (noin yksi ruukku) 

Mittaa sokeri, vesi ja rommi kattilaan. Keitä, kunnes sokeri sulaa. Lisää raastettu limetinkuori ja limettimehu. Keitä viitisen minuuttia. Nosta kattila levyltä ja lisää mintunlehdet. Anna maustua.

Tuorejuusto-voikreemi

300 g maustamatonta tuorejuustoa

200 g suolatonta voita

150 g valkosuklaata

1 dl sokeria
1 dl vettä

2 vaniljatangon siemenet

Sulata ensin suklaa vesihauteessa (pyöreäpohjaisessa metallikulhossa). Lisää sitten muut aineet, sekoita ja anna niidenkin sulaa. Sekoita tasaiseksi. Siirrä kulho erittäin kylmään veteen ja ala vatkata sähkövatkaimella. Vatkaa, kunnes seos on kuohkeaa, mutta vielä löysähköä (muistuttaa löysähköä kermavaahtoa) - se kiinteytyy kakkuun levitettäessä vielä hieman.

Kokoa kakku:

Halkaise kakkupohja. Kostuta puolikkaiden vastakkain tulevat pinnat (eli leikkuupinnat) mojitosiirapilla. Levitä täytettä puolikkaiden väliin. Levitä loput kreemistä kakun päälle ja sivuille.

Painele kakun reunoille n. 100 g rouhittuja, kevyesti paahdettuja pekaanipähkinöitä (paahda n. 150 asteisessa uunissa muutama minuutti).

Koristele kakku pekaanipähkinän puolikkailla ja limettilohkoilla. Limettilohkoista voi puristaa mehua kakkupalojen päälle. 

Mojito-genoise

Bongasin tämän kakun taannoin Australian Masterchef -ohjelmasta. Maut vaikuttivat kiinnostavilta, ja lisäksi genovalaisen sokerikakun (genoisen) valmistusmenetelmä sai minut uteliaaksi, koska olen etsinyt täydellistä sokerikakkupohjaa jo pitkään. No, se täydellinen sokerikakkupohja löytyi.

Kakun maut olivat myös hyviä, mutta mielestäni - ja koemaistajien mielestä - se oli aivan liian makea (sanoisin, että jenkkimakea). Aion kyllä ottaa revanssin joskus ja vähentää kostutussiirapista sokeria sekä lisätä rommia ja sitrusta ja tehdä kakkuun mahdollisesti jonkinlaisen tuorejuustokreemin, joka olisi raikkaampi kuin voi-tomusokerikreemi.

Summa summarum: jos tykkäät supermakeista leivonnaisista, niin tämä on sinua varten. Jos vähempikin riittää, niin kannattaa tsekata tuunattu versio (se löytyy täältä).

Genoise poikkeaa perinteisestä suomalaisesta sokerikakusta siten, että munat ja sokeri vaahdotetaan vesihauteessa ja taikinaan lisätään hieman voita. Leivinjauhetta ei tarvita. Tuloksena on kuohkea, mutta jämäkkä sokerikakku, joka EI maistu paistetulta munalta ja kohoaa tasaisesti. Victory!


Genovalainen sokerikakku

6 munaa
260 g sokeria
115 g voita sulatettuna
+ pieni nokare voita vuokaan
260 g vehnäjauhoa

Lämmitä uuni 200 asteeseen (kiertoilma 180 astetta). Rasvaa 25-senttisen vuoan pohja voinokareella ja leivinpaperoi se. Älä rasvaa vuoan reunoja.

Täytä n. kolmannes ison kattilan tilavuudesta vedellä ja kiehauta vesi. Nosta kattila levyltä. Laita kattilan päälle metalli- tai lasikulho ja tarkista, ettei pohja kosketa vettä.

Riko munat kulhoon ja ala vatkata. Kun munat alkavat vaahdota hieman, ala lisätä sokeria vähitellen niin, että sokeri liukenee. Vatkaa jämäkäksi vaahdoksi.

Kaada sulatettu voi vaahdon reunoille (ei keskelle kulhoa). Kääntele voi munavaahtoon mahdollisimman vähin liikkein ja samalla kulhoa pyörittäen. Kaada myös jauhot kulhon reunoille, n. kolmannes kerrallaan. Kääntele jokainen erä varovasti taikinaan niin, että seos on tasaista.

Paista uunin keskitasolla 30-35 minuuttia. 

Anna kakun vetäytyä n. 10 minuuttia, kumoa kakkuritilälle jäähtymään ja anna jäähtyä kokonaan ennen leikkaamista ja täyttämistä. Leikkaa kahteen osaan.


Mojitosiirappi

150 g fariinisokeria
40 ml vettä
80 ml valkoista rommia
2 limettiä (raasta kuori ja purista mehu)
pari kourallista tuoreita mintunlehtiä

Mittaa sokeri, vesi ja rommi kattilaan. Keitä, kunnes sokeri sulaa. Lisää raastettu limetinkuori ja limettimehu. Keitä viitisen minuuttia. Nosta kattila levyltä ja lisää mintunlehdet. Anna maustua.


Voikreemi

300 g huoneenlämpöistä voita
600 g tomusokeria
3:n vaniljatangon siemenet
2-3:n limetin raastettu kuori

Vatkaa voita, kunnes se hieman vaalenee ja kuohkeutuu. Lisää sokeria vähitellen ja jatka vatkaamista. Mausta vaniljalla ja limetinkuorella. Vatkaa, kunnes kreemi on vaaleaa ja kuohkeaa.


Pekaanipraliini

200 g pekaanipähkinöitä, varovasti paahdettuja (paahda 150-asteisessa uunissa muutama minuutti)
200 g taloussokeria
kasviöljyä

Öljyä leivinpaperi kevyesti.

Sulata sokeri miedolla lämmöllä pannussa ja anna sen ruskistua hieman. Lisää pekaanipähkinät ja sekoita.

Kaada praliini leivinpaperilla ja anna sen jäähtyä ja kovettua.

Rouhi praliini yleiskoneen leikkuuterällä (tai vastaavalla) karkeaksi muruksi.


Kokoa kakku: 
Laita nokare voikreemiä kakkulautaselle kakun alle (estää liukumisen). Kostuta alempi kakkupohja ja levitä sen päälle kreemiä (n. kolmannes). Kostuta ylemmän puolikkaan leikkuupinta ja aseta se kreemin päälle.

Kuorruta kakku lopulla kreemillä - myös reunat. Anna kakun levähtää n. 15 minuuttia jääkaapissa. Painele reunoille pekaanipraliinia.

Koristele limettilohkoilla ja pekaanipähkinän puolikkailla. Jokainen syöjä voi puristaa oman kakkulohkonsa päälle hieman limettimehua.

Kolmen suklaan lakkakakku

Leivoin kaksi tällaista kakkua poikamme nimiäisiin. Olen aiemminkin tehnyt hyvin samankaltaista lakkakakkua, mutta tällä kertaa halusin kokeilla sacher-pohjaa ja jotain muuta kuorrutetta kuin marsipaania (koska se jää yleensä syömättä).

Vauvakoriste oli sokerimassaa, perhoset Candy meltsiä. Candy meltseistä on helppo tehdä tuonkaltaisia koristeita pursottamalla sitä leivinpaperille, jonka toiselle puolelle on piirretty haluttu kuvio ja kuivattamalla muotoonsa esim. taitetun pahvin päällä.  

Tein kolme sacherkakkupohjaa, jotka jaoin vuokiin niin, että yhdestä tuli hieman ohuempi. Kaksi paksumpaa leikkasin kolmeen osaan ja ohuimman kahteen - tästä ohuemmasta pohjasta tuli "ylimääräinen" kerros molempiin kakkuihin, jolloin täytevälejä tuli kolme.

Kakkupohjan ohje on tässä yksinkertaisena. Tämä riittäisi n. 10-15 hengen kakkuun, joten jos haluat tehdä kuvissa näkyvän 20 hengen kakun, puolitoistakertaista ohje. (Määriä on vaikea laskea puolitoistakertaiseen ohjeeseen - siksi kirjoitin ohjeen yksinkertaisena.) Täytteen ja kuorrutteen määrät ovat kuitenkin 20 hengen kakkuun mitoitettuja.

Sacher-kakkupohja
Resepti täältä

140 g tummaa suklaata
140 g huoneenlämpöistä voita
115 g tomusokeria tai erikoishienoa sokeria (caster sugar)
5 isoa munaa
1/2 tl vaniljauutetta
85 g mantelijauhetta 
55 g vehnäjauhoa

Lämmitä uuni 180 asteeseen. Voitele 25-senttinen kakkuvuoka ja leivinpaperoi pohja.

Sulata suklaa vesihauteessa: Kiehauta kattilassa vettä, nosta kattila levyltä ja laita päälle (pyöreäpohjainen) metallikulho niin, ettei kulhon pohja koske veteen. Sekoittele suklaata, kunnes se sulaa. Anna suklaan jäähtyä hieman.

Erottele keltuaiset valkuaisista. Laita valkuaiset tarpeeksi isoon vatkauskulhoon.

Vatkaa voita ja sokeria, kunnes seos on kuohkeaa. Lisää suklaasula sekä vaniljauute ja vatkaa tasaiseksi. Vatkaa joukkoon munankeltuaiset.

Kääntele taikinan joukkoon mantelijauhe ja vehnäjauhot.

Vatkaa valkuaiset jäykäksi, mutta ei kuivaksi vaahdoksi. Lisää n. kolmannes valkuaisvaahdosta taikinaan ja sekoita voimakkaasti. Kääntele loput vaahdosta varovasti taikinaan.

Kaada taikina vuokaan ja paista n. 45-50 minuuttia tai kunnes tikkuun ei tartu enää taikinaa.

NB: Taikina ei sisällä lainkaan leivinjauhetta - kyseessä ei siis ole virhe - vaan kohoaminen perustuu taikinaan sitoutuneeseen ilmaan.

Täyte yhteen 20 hengen kakkuun (kolmeen täyteväliin)

300 g maustamatonta tuorejuustoa
4 dl vispikermaa
250 g valkosuklaata sulatettuna
1,5 pussia Daim-rakeita
500 g lakkoja

+n. 2 dl maitoa

Vatkaa kerma jämäkäksi. Vatkaa joukkoon tuorejuusto. Vatkaa suklaasula sekaan. Pidä huolta, ettei suklaasula ole kuumaa (kerma sulaa ja juoksettuu), vaan enintään kädenlämpöistä. (Jos täyte kuitenkin juoksettuu, niin kannattaa kokeilla kuorrutereseptissä kuvailtua menetelmää. En mene takuuseen sen toimivuudesta, koska en ole joutunut sitä kokeilemaan tässä yhteydessä.)

Sekoita lopuksi joukkoon Daim-rakeet.

Kostuta kakkupohjat maidolla. Levitä pohjien päälle ensin lakkoja ja sitten valkosuklaamousse.

Anna täytteen jähmettyä jääkaapissa pari tuntia ennen kuorruttamista.


Maitosuklaakreemi (kuorrute)

200 g maitosuklaata
120 g suolatonta voita
200 g maustamatonta tuorejuustoa
4 rkl tomusokeria

Sulata suklaa vesihauteessa. Lisää kulhoon voi, tuorejuusto ja sokeri. Anna niidenkin sulaa ja sekoita voimakkaasti niin, että massa on tasaista.

Täytä esim. tiskiallas mahdollisimman kylmällä vedellä. Laita kuorrutekulho veteen ja ala vatkata sähkövatkaimella. Vatkaa, kunnes kuorrute muistuttaa löysähköä kermavaahtoa.

Jos vatkaat kuorrutteen kovin jämäkäksi, niin sitä on vaikeampi levittää kakun päälle. Jos kuorrute odottelee kulhossa, se saattaa jämäköityä liiaksi, mutta sitä saa notkistettua sekoittamalla. Kuorrute jähmettyy viileässä.

(Keittiökemiallinen alaviite: Alkuperäisessä ohjeessa (suklaakreemi) kehotettiin vatkaamaan pehmeä voi ja tuorejuusto sekaisin ja sekoittamaan suklaasula siihen. No, minä sain voi-tuorejuustoseoksen juoksettumaan - lieneekö ainesten lämpötila ollut väärä. Joka tapauksessa ongelma oli emulgoitumisessa ja rasvapartikkelien koossa. Vetistynyt tuorejuusto ja pikkurillin pään kokoiset voikökkäreet eivät ole kovin ihana yhdistelmä. Kun kerran kuorrute oli jo pilalla, niin ajattelin kokeilla seoksen sulattamista (auttaisi toivottavasti emulgoitumisessa) ja vatkaamista kylmävesihauteessa. Ja sehän toimi! Ensimmäiseen satsiin lisäsin suklaasulan vasta voi-tuorejuustovaahtoon, ja onnistuin taas juoksettamaan kreemin. Niinpä sulatin koko hoidon uudestaan ja vatkasin sen uudestaan kylmässä. Enpä olisi keksinyt tätä, jos en olisi joskus tehnyt suklaachantillya.

Tulen todennäköisesti kokeilemaan tätä menetelmää myös voikreemin tekemiseen, koska en pidä tomusokeri-voikreemin hieman rahisevasta rakenteesta. Tällöin voihin täytyy lisätä hieman vettä, jotta rakenteesta tulisi kuohkeampi (pienennetään seoksen rasvaprosenttia).)

Ponikakku (kuvapostaus)

Nämä kakkukuvat ovat peräti vuoden vanhoja, mutta kun unohtui niin unohtui. Laitan pelkät kuvat ihan ideamielessä näytille, koska kakussa ei ollut sisällöllisesti mitään erikoista (suklaakakkua vadelma-Daim-limettimoussetäytteellä) ja sen mitoitus meni pahasti yläkanttiin (olipahan opiksi minulle, että miten niitä kakun kokoja pitää laskea). Sivuilla oli kermapursotus ja päällä suklaaganachea.

Kakku tuli ystäväni ysäriteemaisille synttäreille, joten koristeessa oli ysärijuttuja: My Little Pony, Pastirol-rasia, pikkureppu ja ysärityylinen hattu. Väriteema oli tarkoituksella tosi räikeä ja korni. 

Koristeet tein kukkamassan (gum paste) ja marsipaanin seoksesta, koska halusin niille (erityisesti ponille) vähän muotoiluaikaa. Poni oli kyllä sen verran haastava muodoltaan ja painoltaan, että kuivumisvaiheessa se painui hieman kasaan (tietyissä kohdissa näkyy ryppyjä) - toki lopputulos oli oikein hyvä siitä huolimatta. 

 

Olin erityisen ylpeä tuosta Pastirol-rasiasta, se on nimittäin pieni. Pastillit ovat vihreäksi maalattuja, valkoisia pikkunonparelleja.  

"Pilven" alla oli vielä valkoinen, kiiltäväpintainen pahvi, jotta koristetta olisi helpompi käsitellä. Gumpaste olisi varmaan kyllä kestänyt tuossa ganachen päällä pahemmin vettymättä.

Muotoilin ponin hyvissä ajoin, jotta se ehtisi kuivua ennen kakun päälle tulemista. Sitä joutui hieman tukemaan (jalkojen välissä on foliota ja pää nojaa munakennoon).

Kissabussikakku

2-vuotiaan tyttäreni lempiasioita ovat bussit ja Totoro, joten mikäpä olisikaan ollut luontevampi synttärikakun aihe kuin Kissabussi.

Kerrankin mitoitin kakun varsin onnistuneesti, sillä siitä söi noin 20 ihmistä, eikä kakkua jäänyt paljonkaan yli (pieni pala runkoa ja pää).

Kakku oli konstruktioltaan sinänsä yksinkertainen, koska bussin runko oli selkeän neliskanttinen. Myös pää oli kakkua, ja sen saaminen pysymään koossa oli hieman hankalaa, koska yhden täytekerroksen kanssa se oli sangen pehmeä (täytekerros oli pystysuorassa, joten toinen korva meinasi lähteä valumaan alaspäin, kun sen tukikeppeinä toimivat spagetit osuivat täytteeseen eivätkä kakkupohjaan). 

Kakkuun sai taas uppoamaan lukemattomia työtunteja, mutta projekti oli erittäin antoisa. Ja olin erittäin tyytyväinen sekä ulkonäköön että makuun.

Pohja: Devil's food caken pohja kolminkertaisena. Leivoin taikinasta kaksi pellillistä (kaksi 32 x 30 cm levyä) + 1 pienemmän levyn ( n. 20 x 30 cm). Leikkaisin isommat levyt kahtia (16 x 30 cm), ja halkaisin yhden paksummista levyistä niin, että sain viisi kakkulevyä (neljä täytekerrosta). Käytin pienempää levyä pään ja ja hännän rakentamiseen. Sitä jäi yli, mutta pakastin sen, joten siitä voi tehdä pienoiskakun tai jotain muuta.

Kostutus: Appelsiinituoremehua, jossa hedelmälihaa, n. 4 dl.

Maitosuklaakerma

6 dl kuohukermaa

200 g maitosuklaata (Fazerin sinistä)

Kuumenna kerma kiehumispisteeseen kattilassa. Nosta kattila liedeltä. Sekoita paloiteltu suklaa kerman joukkoon niin, että se sulaa täysin. 

Jäähdytä suklaakerma todella kylmäksi. Vatkaa jämäkäksi vaahdoksi, mutta älä yhtään yli, ettei kerma juoksetu.

Levitä suklaakermaa kahteen täyteväliin ja säästä jonkin verran eristeeksi kakun ja marsipaanin väliin.

Appelsiinimousse

6 dl vispikermaa

0,75 dl sokeria

3 prk appelsiinituorejuustoa (Viola)

4 ml appelsiiniaromia (oman maun ja aromin vahvuuden mukaan) - voit käyttää myös raastettua appelsiinin kuorta

3 liivatelehteä

1/2 dl appelsiinimehua

1 tl sitruunahappoa

Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä muutamia minuutteja.

Vatkaa kerma jämäkäksi vaahdoksi. Vatkaa joukkoon sokeri, appelsiinituorejuusto ja appelsiiniaromi. 

Kuumenna appelsiinimehu kahvikupissa mikrossa. Sekoita joukkoon sitruunahappo ja liotetut liivatelehdet. Kaada neste kerma-tuorejuustovaahdon joukkoon pienissä erissä koko ajan vatkaten. 

Levitä moussea kahteen täyteväliin ja säästä jonkin verran eristeeksi.

Näin: 

Olen yleensä käyttänyt eristeenä voi-sokerikreemiä, mutta tällä kertaa menin vähän riskillä ja sekoitin vain täytteiden "ylijäämät" toisiinsa. Hyvin toimi, eikä marsipaani hikoillut (pää kiilteli hieman, mutta siinä olikin eristeenä pelkkää appelsiinimoussea).

Marsipaania meni 4 pötköä + 1 1/2 pakettia Lidlin jotain vanhaa mantelimassaa (à 200 g) + 1 paketti sokerimassaa, jota käytin marsipaaniin sekoitettuna lähinnä päähän ja pienempiin koristeisiin (tummanruskeat raidat).

Pirullisen hyvää suklaakakkua

Eräällä nettifoorumilla kyseltiin amerikkalaisen suklaakakun nimeä tai reseptiä, ja joku ehdotti devil's food cakea. Googletettuani kakun ja törmättyäni Nigella Lawsonin reseptiin, minuun iski yllättävä suklaakakkuhimo.

Pitihän sitä testata, kun melkein kaikkia aineita löytyi valmiiksi kaapista. Lopputulos vastasi odotuksia, eli tyydytti himon.

Sivutuotteena löytyi erittäin hyvä, mehukas ja jämäkkä suklaakakkupohja, johon - yllättäen - tulee vain kaakaojauhetta. En ehkä yrittäisi leipoa tällä ohjeella kovin paksua kakkua, koska uskon sen kohoavan epätasaisesti, mutta tämänkokoisena 25 cm:n vuoassa tai isompana vaikka pellillä paistettuna taikina toimii.

Devil's food cake 

 

Kakkupohja
50 g hyvälaatuista kaakaojauhetta siivilöitynä
100 g fariinisokeria
2,5 dl kiehuvaa vettä
125 g huoneenlämpöistä voita
150 g hienoa sokeria
2 (isoa) munaa
2 tl vaniljauutetta (minulla ei ollut, joten laitoin yhden ison vaniljatangon siemenet)
225 g vehnäjauhoa
1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl ruokasoodaa

Kuorrute
1,25 dl vettä
30 g fariinisokeria
175 g voita
300 g tummaa suklaata pieninä paloina


Esilämmitä uuni 180 asteeseen.

Voitele ja korppujauhota yksi 25-senttinen pyöreä vuoka tai kaksi 20-senttistä vuokaa (minä käytin isoa vuokaa, koska minulla ei ollut kahta pientä).

Pane kaakaojauhe ja fariinisokeri kulhoon. Kaada päälle kiehuva vesi ja sekoita tasaiseksi. Jätä odottamaan.

Mittaa jauhot, leivinjauhe ja ruokasooda erilliseen kulhoon ja sekoita.

Vatkaa voi ja hieno sokeri valkoiseksi "vaahdoksi". Lisää vaniljauute. Pidä vatkain käynnissä, lisää yksi muna ja vähän jauhoseosta. Lisää sitten toinen muna ja vielä vähän jauhoja.

Sekoita loput jauhot voivaahtoon. Lisää lopuksi kaakaoseos ja sekoita se varovasti taikinan joukkoon.

Kaada taikina vuokaan (tai jaa taikina kahteen pienempään vuokaan).

Jos käytit kahta pienempää vuokaa, paista kakkua n. 30 minuuttia. Yhdessä isommassa vuoassa aikaa voi mennä n. 40 minuuttia. Kokeile kakkua tikulla - jos se on puhdas, kakku on kypsä.

Anna kakun seisoa 5-10 minuuttia ennen kumoamista. Anna kakun jäähtyä kunnolla ennen kuorruttamista. 

Tee kuorrute. Mittaa vesi ja voi kattilaan. Kuumenna keskilämmöllä, kunnes voi sulaa ja seos pulpahtaa hieman. Ota kattila liedeltä.

Pane suklaa kattilaan ja hytkytä kattilaa niin, että suklaa asettuu tasaisesti seokseen. Anna seistä pari minuuttia, ja vispilöi sitten tasaiseksi ja kiiltäväksi.

Anna kuorrutteen jähmettyä rauhassa ja sekoittele sitä välillä. Kuorrutteen jähmettymiseen menee pitempään kuin tunti - toisin kuin alkuperäisessä ohjeessa väitetään. Jähmettymistä voi nopeuttaa laittamalla kattilan kylmään veteen ja sekoittelemalla seosta silloin tällöin. 

Jos teit yhden kakkupohjan, halkaise se ja laita 1/3 kuorrutteesta kakun väliin ja loput päälle. Jos taas teit kaksi pohjaa, laita kuorrutetta kahden kakun väliin ja kokoa kakku.

Minulle kävi niin, etten ehtinyt kuorruttaa kakkua ennen nukkumaanmenoa, joten kaadoin kuorrutteen pakasterasiaan ja laitoin sen jääkaappiin. Aamulla lämmitin kuorrutetta varovasti mikroaaltouunissa, jotta sain sen levitettyä kakun päälle.

Tällainen kakku on parhaimmillaan aikaisintaan seuraavana päivänä valmistamisesta ja säilyy useita päiviä (mikäli ei tule syödyksi sitä ennen). Anna kakun lämmetä huoneenlämpöiseksi ennen tarjoilua.

Sokerikakkupohja

Teki mieli lisää mansikkakakkua, joten tein lisää mansikkakakkua. Samalla kokeilin erilaista sokerikakkupohjareseptiä.

Aiemmin mainitsin, että Kinuskikissalta peräisin oleva, hieman muokattu, resepti tuottaa kyllä rakenteeltaan ja maultaan hyvää sokerikakkua, mutta myös likilaskuisen lopputuloksen. En tiedä, mikä reseptissä mättää, mutta ensimmäinen ongelmanratkaisuyritys oli vähemmän rasvaa ja enemmän jauhoja.

Lopputulos oli ihan mallikas, mutta vielä kaukana täydellisestä.

Mikä sitten oli huonoa ja hyvää? Jo kakkua paistaessani mies huomautti, että täällä haisee muna. Munanmakuisuushan on ollut ykkösinhokkini perinteisessä lasillinen munia + lasillinen sokeria + lasillinen jauhoja -sokerikakkuohjeessa. No, tämänkertainen pohja ei ollut kovin pahasti munanmakuinen, mutta kyllä siinä sellainen hienoinen paistetun munan vivahde oli. Toinen ongelmani sokerikakkujen kanssa on höttöisyys. Tämä oli ja ei ollut höttöinen. Pohjasta tuli hieman hajoavainen ja melko sienimäinen, mutta ei tämä ihan höttöisimmästä päästä ollut, vaan verrattain jämäkkä sokerikakuksi. Ja tämä pohja ei ollut likilaskuinen, vaan kohosi kauniisti ja pieni kuoppa tasoittui kakun jäähtyessä.

Täydellisen mehevän ja jämäkän sokerikakkupohjan metsästys siis jatkuu. 

4 munaa
2,5 dl sokeria
2,5 dl vehnäjauhoa
1 dl perunajauhoa
1 tl leivinjauhetta
80 g voita

Voitele ja korppujauhota 24 cm:n irtopohjavuoka.

Siivilöi jauhot erilliseen kulhoon ja sekoita niiden joukkoon leivinjauhe. Sulata voi.

Vatkaa munat ja sokeri jämäkäksi ja valkoiseksi vaahdoksi. Vaahto on tarpeeksi jämäkkää, kun vatkaimen terällä pintaan piirretty kuvio pysyy hetken aikaa kasassa.

Nostele vaahtoon jauhoseos ja voisula vuorotellen useammassa erässä. 

Kaada taikina vuokaan ja paista 175-asteisessa uunissa 40-45 minuuttia. Kokeile lopussa kypsyyttä tikulla: jos tikkuun ei tartu taikinaa, kakku on kypsä.

Anna kakun jäähtyä vuoassa ainakin 15 minuuttia ennen kumoamista. Kakkupohja kannattaa leikata jääkaappikylmänä – tällöin se ei hajoa niin helposti.

Kesän "pakollinen" mansikkakakku

Tässä nyt ei ollut sen ihmeellisempää jujua, vaan kyseessä oli ihan tavallinen mansikkakermakakku.

Täytteeseen tarvitaan n. 1,5–2 litraa mansikoita, 2 dl vispikermaa vaahdotettuna,
250 g rasvatonta maitorahkaa ja 1 purkillinen (150 g) ranskankermaa sekä maun mukaan tomusokeria ja 2 tl vaniljasokeria. Rahka ja ranskankerma sekoitetaan kermavaahtoon ja koko komeus makeutetaan sokerilla. Sitten vain puolikkaita mansikoita alle ja kermaa päälle. Kermapursotus syntyy 2 dl:sta vispikermaa. Kostutin kakun vedellä, johon sekoitin hieman limettisiirappia, koska kyseistä tuotetta sattui olemaan kaapissa. Limettisiirapin voi korvata limettimehulla ja sokerilla.

Kakun reunat näyttivät niin herkullisilta sellaisenaan, etten halunnut peittää niitä kermavaahtokerroksen alle, vaan koristelin ainoastaan päällisen. Se olikin hyvä veto, sillä näköjään kuumankostea ilma ja kerman vaahdottaminen eivät sovi yhteen. Kerma alkoi mennä niin rakeiseksi, etten uskaltanut vatkata sitä enempää, joten pursotuksista tuli löysähköjä. Itse asiassa ensimmäisen kermatörpön sisältö lähes juoksettui, joten otin toisen törpön, joka sekin alkoi mennä rakeiseksi. Käytin sitten ensimmäiset kermat, koska ne eivät olleet varsinaisesti juoksettuneita, mansikkajäätelöön, joten mitään ei mennyt hukkaan.

Kakkupohjaan käytin tätä reseptiä, mutta laskin ainemäärät neljälle munalle. Kakusta tuli vähän likilaskuinen, eli jostain pitäisi löytää varmemmin toimiva ohje, koska likilaskuinen kakku on ärsyttävä. Paikkasin vian kuitenkin sijoittelemalla isompia mansikoita strategisesti keskelle sekä kerma-rahka-ranskankermaseoksen avulla, kuten alla olevista kuvista selviää.

Tällainenkin kakku kannattaa tehdä edellisenä päivänä tekeytymään. Tällä kertaa en ehtinyt itse tehdä niin, vaan täytin kakun n. neljä tuntia ennen tarjoamista. Seuraavana pivänä se oli kyllä parempaa. Jopa koristepursotukset – mikäli ne on tehty jämäkästä kermavaahdosta – pysyvät kauniina seuraavaan päivään.

EDIT:
Tässä vielä vaihtoehtoinen kermatäyteohje, josta riittää myös kakun kuorruttamiseen ja jota voi pursottaa. Tämä onnistuu helteelläkin, koska kermaa ei tarvitse vatkata kovin kovaksi, vaan rahka jämäköittää seoksen. 

4 dl vispikermaa
500 g maitorahkaa
1 prk (150 g) ranskankermaa
0,5–1 dl tomusokeria (riippuen siitä kuinka makeasta tykkäät)
2 tl vaniljasokeria

Vaahdota kerma. Vatkaa joukkoon rahka ja ranskankerma. Makeuta sokerilla.

Vauvajuhlakakku

Tyttäremme vauvajuhlia vietettiin jo aprillipäivänä, mutta vasta nyt pääsen laittamaan kuvia blogiin, koska kamerassani ei ollut yhtään tarkkaa kuvaa pelkästä vauvakoristeesta – yritäpä emännöidä juhlia ja kuvata samalla.

Suurin osa kuvista on appiukkoni ottamia (minulla on lupa käyttää hänen kuviaan); kaksi keskimmäistä kuvaa ovat minun ottamiani.

En halunnut vaaleanpunaista kakkua, mutta koska väriteemani oli keväisen raikas, kukkiin sopi häivähdys vaaleanpunaista.

Vauvakoristeen tein kukkamassan ja sokerimassan seoksesta; mukana taisi olla pieni nokare marsipaaniakin, koska hitaasti kuivuvana se antaa lisää muotoiluaikaa. Alustana oli pahvinpala, jonka päällystin sokerimassalla. Kakkuja oli kolme, joten koriste oli irtonainen.

 

 

Orkidea-koristeaiheen valitsin, koska juuri ennen tyttäremme syntymää huomasin, että yksi kasvattamistani orkideoista tekee kukkia. Se alkoikin kukkia sopivasti kevään merkiksi ennen juhlia. 

Minulla ei ole orkideamuottia, joten käytin hyväkseni liljamuottia terälehtiin ja omenankukkamuottia keskustaan. Isot pyöreät terälehdet leikkasin vapaalla kädellä. Orkidean keskustat olivat aika hankalia muotoilla, ja pari kertaa meinasi mennä hermot. Yhteensä kuuden ison orkidean tekeminen oli kyllä melko iso operaatio, mutta niitä oli hauska tehdä. 

  

Yhdessä kakussa oli kuvassa näkyvä punoskoriste alareunassa. Se oli vain peittämässä vähän ryppyyntynyttä ja epätasaista marsipaanikuorrutusta.

PS. Koristeiden tekeminen vauvanhoidon lomassa pakottaa aloittamaan projektin hyvissä ajoin ja organisoimaan työvaiheita järkevästi (kun vauva alkaa huutaa nälkäänsä, niin työn on parasta olla sellaisessa vaiheessa, että sen voi jättää kuivumaan, koska syötön jälkeen kukkamassa on jo ihan kuivaa). Kakkujen täyttämisen ja kokoamisen aikana minulla oli kyllä myös vauvanhoitoapua. 

Valmistujaiskakku aviomiehelleni

Edellisen maratontekstin vastapainoksi pari kivaa kakkukuvaa (sisävalossa ja ulkovalossa). Jälleen koristelun ohjenuorana oli "keep it simple". Isoja kukkia lukuun ottamatta minulla oli jo valmiiksi aiemmin tehtyjä valkoisia sokerikukkia, joten koristeluun ei mennyt ihan älyttömän kauan. Kukkien keskustoihin sipaisin hieman vaaleanpunaista tomuväriä. Oksat spritsasin ruskeaksi värjätyllä pikeerillä, joka jäi vähän löysemmäksi kuin olin tarkoittanut, mutta koristelu sujui siitä huolimatta ihan siedettävästi. 

Täytteenä oli jälleen kerran vadelma-Dajm-limettitäyte. Vaikka se onkin ihanaa, niin nyt sitä on tullut tehtyä niin monta kertaa lyhyen ajan sisällä, että en ihan vähään aikaan aio siihen koskea. On aika kokeilla jotain muuta. Ehkä saatan jopa uskaltautua tekemään lisää kokeiluja vaaleilla kakkupohjilla ja niihin sopivilla täytteillä.

Suklaa ja appelsiini ne yhteen sopii vol. 2

Suklaa ja appelsiini, suklaa-appelsiini, appelsiinisuklaa on armoitettu parivaljakko. Joskus muinoin niiden yhdistäminen tuotti tällaisen, sinänsä onnistuneen, mutta hieman hennonmakuisen kakun, joten tällä kertaa olin vahvempien makujen perässä. Suklaakakkupohjan väliin tuli kaksi kerrosta appelsiinituorejuustomoussea ja yksi kerros aprikoosimarmeladia (moussekerros – marmeladikerros – moussekerros). Päälle suklaaganache ja reunoille kermavaahdon ja appelsiinituorejuuston seosta.

Tein kakun anopilleni, joka tilasi sen työpaikalleen juhlistaakseen viran saamista. Tämän takia en päässyt maistamaan valmista kakkua, mutta täyte yksin maistui erittäin hyvältä ja saamani palaute oli hyvää, joten uskallan kyllä suositella reseptiä.

Koristeet olivat jälleen kerran kukkamassaa. Tein ruusut ja liljat ihan viime tipassa, mutta ne ehtivät silti kovettua tarpeeksi. Varret pyörittelin kukkamassasta ja asettelin kosteina suoraan kakun päälle. Neilikka nuppuineen oli niin hankala tehdä ilman neilikkamuottia, että joko hankin muotin tai en tee enää neilikoita. Vähän jännitti, sulaisivatko koristeet suklaaganachen päällä, mutta ne olivat kuulemma ihan yhtenä kappaleena vielä kahden päivän päästä sen jälkeen, kun kakku oli matkannut Jyväskylästä pääkaupunkiseudulle. (Näin jälkikäteisnäkemyksenä tuosta koristeiden asettelusta: olisi pitänyt laittaa yksi isommista ruusuista liljojen toiselle, kermavaahtoreunuksen puolelle, niin kompositio olisi tasapainoisempi. Mutta näitä asettelujuttujahan voi aina vatvoa loputtomiin.)

Täytemousse on nopea ja yksinkertainen tehdä. Pelkkä appelsiinituorejuustokin antaa jo aika paljon appelsiinin makua, mutta minä käytin vahvistuksena vielä appelsiiniaromia, jota äitini oli ostanut Lidlistä (Belbake-merkkistä – en tiedä, kuuluvatko leivonta-aromit vakiovalikoimaan, vai oliko kyseessä kampanjatuote). Täytteeseen voisi toki lisätä myös hienoksi raastettua appelsiinin kuorta.

Kakkuun tuli siis

– Suklaakakkupohja (5 munan versiona)
neljään osaan leikattuna, koska täytevälejä oli tässä kakussa kolme

– 1 prk Dronningholmin aprikoosimarmeladia

– 2 dl maitoa (vähälaktoosista) pohjien kostutukseen 


– Appelsiinimousse:

2 prk (400 g) Viola appelsiinituorejuustoa
4 dl vispikermaa
0,5 dl sokeria
2 liivatelehteä
pari rkl sitruunamehua (n. puolikkaan sitruunan mehu)
4 ml appelsiiniaromia (Lidlin Belbake-merkkistä, 2 pikkupullollista)

Pane liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.

Vatkaa kerma kovaksi vaahdoksi. Vatkaa joukkoon tuorejuusto ja sokeri. (Tuorejuusto on makeaa, joten sokeria tarvitsee melko vähän.)

Kuumenna sitruunamehu kiehuvaksi pienessä kattilassa. Puristele liivatteista ylimääräinen vesi ja sekoita ne kuumaan sitruunamehuun.

Kaada liivateneste täytteen joukkoon ohuena nauhana koko ajan vatkaten. 

Sekoita lopuksi joukkoon appelsiiniaromi. Lisää aromia varovasti ja maistellen, koska eri merkkien aromeissa voi olla eroja.

– Kuorrutus:

Suklaaganache:
1,5 dl kuohukermaa
200 g tummaa suklaata

Sulata suklaa mikrossa tai vesihauteessa. Lämmitä kermaa kattilassa niin, että se on melko kuumaa muttei vielä kiehuvaa. Kaada suklaasula kerman joukkoon ja sekoita hyvin. Mikäli seos ei ole ihan tasaista, kuumenna varovasti levyllä. Kaada kakun päälle. ja anna jähmettyä jonkin aikaa ennen koristeiden lisäämistä.

Tällä ohjeella tuli niin paksu kerros ganachea tämänkokoisen kakun päälle, että sillä olisi varmaan kuorruttanut koko kakun. Mutta tämä oli tarkoituskin, koska halusin tumman suklaan olevan tärkeä elementti kakun makumaailmassa. 

Kermavaahto:
2 prk (5 dl) Flora Vispiä
1 pkt (200 g) Viola appelsiinituorejuustoa
tomusokeria maun mukaan (pari rkl)
(Tippa vihreää elintarvikeväriä)

Vatkaa kerma kovaksi vaahdoksi. Vatkaa joukkoon tuorejuusto ja sokeri. Maista ja lisää tarvittaessa sokeria.

Jos värjäät vaahtoa, väriä kannattaa alkaa lisätä jo kermaa vatkatessaan. Kermavaahto värjääntyy kauniisti jo varsin pienellä määrällä elintarvikeväriä.

Vielä varoituksen sana appelsiinituorejuustosta: siinä on sattumia, jotka voivat tukkia tyllan reikiä pursotettaessa. Kannattaa siis pursottaessaan pitää silmällä, että vaahto tulee nätisti ulos tyllasta.

Aladdinin taikalamppukakku (kuvapostaus)

Blogitauko pääsi jälleen venähtämään parin kuukauden mittaiseksi. Tällä kertaa syynä on ollut jälkikasvun syntymä helmikuussa (seliseli ja silleen).

Mutta iloinen perhetapahtuma ei kuitenkaan (tietenkään) ole merkinnyt ruoanlaiton tai kakkunäpertelyn lopettamista, vaan etenkin kakkurintamalla hommaan on tullut ihan uudenlaista kunnianhimoa. Vauva toki pakottaa organisoimaan töitä paremmin ja jakamaan projekteja pienempiin osiin (enää ei onnistu kakunteossa se wanha toimintatapa, että koristeiden väkertäminen jätetään viime tippaan).

Siskoni tilasi minulta synttärikakun maaliskuun jälkipuoliskolle. Lupasin hoitaa homman, koska leivoin samoihin aikoihin kakkupohjia valmiiksi pakastimeen vauvan nimiäisiä varten. Tilaukseen sisältyi pyyntö tehdä kakkuun taikalamppukoriste, koska juhlien teemana oli Disneyn elokuvat. Siitä syntyikin heti vahva visio koristelusta ja kakun värityksestä – ylellistä viininpunaista ja kultaa sekä vaaleanpunaisia ruusuja.

Kakku toimi myös kokeilualustana uudelle raaka-aineelle, nimittäin kukkamassalle (gumpaste), josta oli tarkoitus tehdä koristeet nimiäiskakkuihin. Kukkamassa on paljon elastisempaa kuin sokerimassa (fondant) tai marsipaani, joten siitä on helppo muotoilla hyvinkin ohuita ja elävän näköisiä kukkia tai muita koristeita. Samalla harjoittelin ruusujen tekemistä - ihan ensimmäistä kertaa. Netti on pullollaan hyviä ohjeita, eikä näihin kukkiin välttämättä tarvita terälehtimuotteja (minulla ei sellaista ollut), mutta lehtien ja verholehtien (joita ei tässä ole) tekemiseen muotit ovat lähes välttämättömiä.

Itse kakun sisältö oli sitä vanhaa tuttua suklaakakkua tuorejuusto-vadelma-daim-limettitäytteellä, koska sitähän kaikki aina haluavat... Kuorrutteena oli marsipaani, kun taas taikalamppu oli tehty marsipaanin ja kukkamassan seoksesta ja maalattu alkoholiin sekoitetulla kultaisella tomuvärillä.

Ja joo-o, kyllähän tuosta taikalampusta tuli ehkä vähän teekannun näköinen.

Valmistujaiskakku

Tällä kertaa postaan ihan vain kuvia ideaksi ja inspiraation lähteeksi, koska tämä kakku oli sisällöltään (ja mitoitukseltaan) samanlainen kuin aiempi ristiäiskakku.

Halusin valmistujaiskakkuuni yksinkertaisen ja elegantin koristelun. Tumma kuorrute ja valkoiset perhoset tekevätkin tyylikkään kontrastin.

Kakku on päällystetty kaakaojauheella värjätyllä marsipaanilla ja perhoset on spritsattu valkoisella candy meltsillä sekä kiinnitetty sulatetulla candy meltsillä. Kaakaojauhe tekee marsipaanista vähän jäykempää ja kuivempaa, joten pintaan jää helposti "vekkejä", jos kuorrutetta taittaa yhtään (mutta ei se haittaa, ainakin jos sen voi peittää koristeilla).