Ankkaa, myskikurpitsapyreetä, madeirakastiketta ja fenkolisipsiä

Näin tämän kokonaisuuden parhaillaan pyörivässä Australian Masterchefissä (alkuperäinen resepti löytyy täältä), ja kiinnostuin. Pitihän sitä kokeilla, kun pakastimessa piileskeli yksi kokonainen ankka.

Kaunis kuvakin annoksesta on, mutta valitettavasti se ei välitä alkuunkaan sitä ruokaorgasmien määrää, jonka saivat aikaan kastike, fenkolisipsit ja koko hela hoito. Siis aivan täydellistä.

Ei mitään nopeinta kokkailtavaa, mutta todellakin sen arvoista. Eikä ollenkaan niin vaikeaa, kuin miltä kuulostaa. (Joku huippukokki tekisi tämän 2 tunnissa, mutta minulla meni varmaan 2 1/2-3 tuntia, kun tein omaan rauhalliseen tahtiini ja mm. nukutin vauvan jossain välissä.)

Mainitsinko jo, että kastike. Siis O-M-G!

Tästä riitti kolmelle, kun oli jälkkäriäkin. 

Tekojärjestys on tämä:

1. Hajota ankka atomeiksi, eli irrota rintafileet ja koivet (niistä voi tehdä myöhemmin confit'n) ja paloittele luuranko.

2. Tee kastike.

3. Tee kurpitsapyree.

4. Tee fenkolisipsit.

5. Paista ankan rintafileet.
Esilämmitä uuni 220 asteeseen. Kumenna paistinpannu keskilämmöllä. Laita rintafileet pannulle nahkapuoli alaspäin. Paista, kunnes rasva on sulanut pannulle ja nahka on ruskea ja rapea. Käännä fileet ja paista 30 sekuntia toiselta puolelta.

Paista ankkaa uunissa 5-10 minuuttia haluamasi kypsyysasteen mukaan (itse paistoin melkein 10 minuuttia, koska tykkään vähän kypsemmästä, mutta silti vielä roseesta ankasta). Suolaa ja pippuroi ja anna levätä foliokäärössä 8 minuuttia. Leikkaa viipaleiksi


Madeirakastike

ankan luuranko (myös siivet) paloiteltuna ja kaikki pikkulihat, mitä siitä saa irti; poista enimmät rasvat
1 rkl oliiviöljyä
1 porkkana isohkoina paloina
1 sellerinvarsi paloiteltuna
1 pieni purjo pestynä ja  paloiteltuna
1 sipuli paloiteltuna
2 romatomaattia paloiteltuina
1 rkl timjaminlehtiä
1 laakerinlehti
4 kokonaista mustapippuria
125 ml makeaa madeiraa
125 ml punaviiniä
1 l vasikkalientä
50 g kylmää, suolatonta voita pieninä kuutioina

Kuumenna oliiviöljy paistinpannussa keskilämmöllä. Ruskista ankan pikkulihat ja luut (n. 5 minuuttia). Lisää porkkana, sellerinvarsi, purjo ja sipuli ja paista niitä n. 5 minuuttia (kunnes ovat karamellisoituneet). Lisää tomaatit ja paista vielä 5 minuuttia.

Kaada pannulle madeira ja anna kiehua ja redusoitua. Tee sama punaviinille. Lisää vasikkaliemi ja kuumenna liemi kiehuvaksi. Pienennä lämpöä ja anna kastikkeen poreilla hiljalleen 40 minuuttia. Kuori pinnalta vaahto.

Siivilöi kastikepohja. Kun annokset muut komponentit ovat lähes valmiita, laita kastike kattilaan ja kiehuta sitä n. 10 minuuttia, kunnes se on redusoitunut niin, että sitä on jäljellä n. 2,5 dl.

Nosta kattila liedeltä ja sekoita joukkoon voi, pala kerrallaan. Pidä lämpimänä.


Myskikurpitsapyree

1 myskikurpitsa
extra virgin oliiviöljyä
suolaa ja pippuria
n. 1,5 dl kuohukermaa

Kuumenna uuni 220 asteeseen.

Kuori ja paloittele kurpitsa. Pyörittele palat oliiviöljyssä, mausta suolalla ja pippurilla. Paahda uunissa, kunnes kurpitsa on pehmeää.

Keitä kermaa kattilassa, kunnes sitä on jäljellä n. 1 dl.

Soseuta kurpitsa ja kerma sauvasekoittimella. Paseeraa siivilän läpi. Mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla. Pidä lämpimänä tai lämmitä varovasti ennen tarjoilua.


Fenkolisipsit

1 pieni fenkoli
1 kananmuna
1,5 dl maitoa
vehnäjauhoja
korppujauhoja
suolaa
n. 0,5 l rypsiöljyä

Leikkaa fenkolista ohuita viipaleita. Sekoita kananmuna ja maito, laita vehnäjauhoja ja korppujauhoja erillisille lautasille.

Vehnäjauhota viipaleet, kopauta ylimääräiset jauhot pois. Uita viipaleet kananmuna-maitoseoksessa ja sitten korppujauhoissa.

Kuumenna öljy kattilassa 170 asteiseksi. Friteeraa fenkolisipsejä n. 5 minuuttia tai kunnes ne ovat kauniin ruskeita.

Mojito-genoise

Bongasin tämän kakun taannoin Australian Masterchef -ohjelmasta. Maut vaikuttivat kiinnostavilta, ja lisäksi genovalaisen sokerikakun (genoisen) valmistusmenetelmä sai minut uteliaaksi, koska olen etsinyt täydellistä sokerikakkupohjaa jo pitkään. No, se täydellinen sokerikakkupohja löytyi.

Kakun maut olivat myös hyviä, mutta mielestäni - ja koemaistajien mielestä - se oli aivan liian makea (sanoisin, että jenkkimakea). Aion kyllä ottaa revanssin joskus ja vähentää kostutussiirapista sokeria sekä lisätä rommia ja sitrusta ja tehdä kakkuun mahdollisesti jonkinlaisen tuorejuustokreemin, joka olisi raikkaampi kuin voi-tomusokerikreemi.

Summa summarum: jos tykkäät supermakeista leivonnaisista, niin tämä on sinua varten. Jos vähempikin riittää, niin kannattaa tsekata tuunattu versio (se löytyy täältä).

Genoise poikkeaa perinteisestä suomalaisesta sokerikakusta siten, että munat ja sokeri vaahdotetaan vesihauteessa ja taikinaan lisätään hieman voita. Leivinjauhetta ei tarvita. Tuloksena on kuohkea, mutta jämäkkä sokerikakku, joka EI maistu paistetulta munalta ja kohoaa tasaisesti. Victory!


Genovalainen sokerikakku

6 munaa
260 g sokeria
115 g voita sulatettuna
+ pieni nokare voita vuokaan
260 g vehnäjauhoa

Lämmitä uuni 200 asteeseen (kiertoilma 180 astetta). Rasvaa 25-senttisen vuoan pohja voinokareella ja leivinpaperoi se. Älä rasvaa vuoan reunoja.

Täytä n. kolmannes ison kattilan tilavuudesta vedellä ja kiehauta vesi. Nosta kattila levyltä. Laita kattilan päälle metalli- tai lasikulho ja tarkista, ettei pohja kosketa vettä.

Riko munat kulhoon ja ala vatkata. Kun munat alkavat vaahdota hieman, ala lisätä sokeria vähitellen niin, että sokeri liukenee. Vatkaa jämäkäksi vaahdoksi.

Kaada sulatettu voi vaahdon reunoille (ei keskelle kulhoa). Kääntele voi munavaahtoon mahdollisimman vähin liikkein ja samalla kulhoa pyörittäen. Kaada myös jauhot kulhon reunoille, n. kolmannes kerrallaan. Kääntele jokainen erä varovasti taikinaan niin, että seos on tasaista.

Paista uunin keskitasolla 30-35 minuuttia. 

Anna kakun vetäytyä n. 10 minuuttia, kumoa kakkuritilälle jäähtymään ja anna jäähtyä kokonaan ennen leikkaamista ja täyttämistä. Leikkaa kahteen osaan.


Mojitosiirappi

150 g fariinisokeria
40 ml vettä
80 ml valkoista rommia
2 limettiä (raasta kuori ja purista mehu)
pari kourallista tuoreita mintunlehtiä

Mittaa sokeri, vesi ja rommi kattilaan. Keitä, kunnes sokeri sulaa. Lisää raastettu limetinkuori ja limettimehu. Keitä viitisen minuuttia. Nosta kattila levyltä ja lisää mintunlehdet. Anna maustua.


Voikreemi

300 g huoneenlämpöistä voita
600 g tomusokeria
3:n vaniljatangon siemenet
2-3:n limetin raastettu kuori

Vatkaa voita, kunnes se hieman vaalenee ja kuohkeutuu. Lisää sokeria vähitellen ja jatka vatkaamista. Mausta vaniljalla ja limetinkuorella. Vatkaa, kunnes kreemi on vaaleaa ja kuohkeaa.


Pekaanipraliini

200 g pekaanipähkinöitä, varovasti paahdettuja (paahda 150-asteisessa uunissa muutama minuutti)
200 g taloussokeria
kasviöljyä

Öljyä leivinpaperi kevyesti.

Sulata sokeri miedolla lämmöllä pannussa ja anna sen ruskistua hieman. Lisää pekaanipähkinät ja sekoita.

Kaada praliini leivinpaperilla ja anna sen jäähtyä ja kovettua.

Rouhi praliini yleiskoneen leikkuuterällä (tai vastaavalla) karkeaksi muruksi.


Kokoa kakku: 
Laita nokare voikreemiä kakkulautaselle kakun alle (estää liukumisen). Kostuta alempi kakkupohja ja levitä sen päälle kreemiä (n. kolmannes). Kostuta ylemmän puolikkaan leikkuupinta ja aseta se kreemin päälle.

Kuorruta kakku lopulla kreemillä - myös reunat. Anna kakun levähtää n. 15 minuuttia jääkaapissa. Painele reunoille pekaanipraliinia.

Koristele limettilohkoilla ja pekaanipähkinän puolikkailla. Jokainen syöjä voi puristaa oman kakkulohkonsa päälle hieman limettimehua.