perjantai 28. lokakuuta 2011

Perjantai-illan lammaspyörykät


Syötä tätä myös kumppanillesi, niin heräätte molemmat lauantaiaamuna vanhan valkosipulin muisto kielellänne. Mutta nautinnon hetkellä ei ajatella seuraamuksia, kun valkosipulista on kyse. 

Tämä on sellainen suurpiirteinen ja fiilispohjalta kokoon heitetty ohje – kuten yleensä kaikki lihapullaohjeeni.

Pyörykät:
400 g karitsan jauhelihaa
kourallinen ranskanleivän sisusta
1 kananmuna
1 rkl kermaviiliä
tilkka vettä
3 valkosipulinkynttä
1 rkl ras el hanout -mausteseosta
2 tl sipulijauhetta
1 pieni punainen chili (kuivattu tai tuore, ei mikään hillittömän tulinen)
turaus sitruunamehua
kourallinen hienonnettua tuoretta persiljaa
1/2 tl suolaa
mustapippuria

Pehmennä ranskanleivän sisus vesitilkalla ja kermaviilillä. Sekoita leipämuhju muihin pyöryköiden aineksiin ja vaivaa kunnolla.

Muotoile pyöryköitä tai pitkulaisia kebakoita. Paista voi-öljyseoksessa kauniin ruskeiksi ja kypsiksi. Tarjoile kastikkeen ja tuoreen vaalean leivän kanssa.

Kastike:
1 prk kermaviiliä (käytä 1 rkl pyöryköihin)
2 tl sitruunankuorta
ihan vähän sitruunamehua
ihan vähän puristettua valkosipulia (ota vähän pyöryköihin tulevasta valkosipulista)
ruohosipulisilppua, sopivasti
suolaa ja mustapippuria

Sekoita ja anna maustua jonkin aikaa jääkaapissa.

tiistai 25. lokakuuta 2011

Sienirisotto tummasta riisistä


Paras sienikausi on jo takana päin, mutta vielä on mahdollista löytää tuoreita suppilovahveroita tähän hieman erikoisempaan risottoon, jonka autenttisuutta olemme monesti pohtineet. Tumma riisihän ei tee risotosta samalla tavalla kermaista ja samettista kuin aito risottoriisi. Resepti on kirjasta 500 Italian Recipes, joten kai se italialaista on... Oikeastaan aivan sama – todella hyvää se on joka tapauksessa

Jälleen sienissä voi käyttää mielikuvitusta, mutta kuivatut tatit ovat ehdoton ainesosa. Meillä tätä on tehty esim. seuraavilla variaatioilla: kuivattuja tatteja, suppilovahveroita (joskus pakastettuja), viljeltyjä herkkusieniä tai sitten kuivattuja tatteja, tuoreita tatteja, haperoita, kuusenherkkusieniä. Mustatorvisienet ja viljellyt shiitakesienet kävisivät myös. Jos käytät suoraan metsästä kerättyjä tuoreita sieniä, voi olla, että nestettä tarvitsee hieman vähemmän, koska sienet saattavat päästää yllättävän paljon nestettä. Kannattaa tällöin lisätä alussa vain osa nesteestä ja tarkistaa tilanne siinä vaiheessa, kun riisi on lähes kypsää.

4 annosta

15 g kuivattuja tatteja
1,5 dl lämmintä vettä
1 rkl oliiviöljyä
4 shalottisipulia silputtuna
2 murskattua valkosipulinkynttä
250 g tummaa/ruskeaa riisiä (ei täysjyväriisiä)
9 dl vahvaa kasvislientä
450-500 g sekalaisia metsäsieniä (ja viljeltyjä sieniä) pienittynä
2-3 rkl silputtua sileälehtistä persiljaa
50 g raastettua parmesaania
mustapippuria

Pane kuivatut tatit pieneen kulhoon ja kaada päälle 1,5 dl lämmintä vettä. Liota 20 min. Nostele sienet kulhosta, säästä liemi. Paloittele tatit.

Kuumenna öljy korkeareunaisessa pannussa. Lisää shalottisipulit ja valkosipuli, kuullota 5 minuuttia koko ajan sekoittaen. Lisää riisi ja sekoita.

Lisää pannulle kasvisliemi ja tattien liotusvesi. Kiehauta ja anna kiehua hiljaisella tulella 20 minuuttia tai kunnes suurin osa nesteestä on imeytynyt. Sekoittele välillä.

Lisää kaikki sienet. Sekoita hyvin ja anna hautua 10–15 minuuttia kunnes neste on imeytynyt ja riisi on vielä hieman al dente.

Mausta pippurilla, persiljalla ja parmesaaniraasteella. Suolaa ei yleensä tarvitse lisätä, koska kasvisliemi ja juusto ovat suolaisia.

Kinuskinen karpalomoussella täytetty suklaakakku

Patalaiska bloggaaja tässä hei! Taas on yli kuukausi päässyt vierähtämään edellisen reseptin kirjaamisesta. Onneksi minulla on vielä toistaiseksi niin pieni lukijapiiri (eikä varmaan tällä tahdilla kyllä pääse räjähtämään käsiin), että kukaan ei ole kai kaipaillut minua määräänsä enempää eikä kommenttilootaankaan ole ilmaantunut syytöksiä ylimielisyydestä ja lukijoiden huomioimattomuudesta. ;)

Tällä kertaa vetoan siihen, ettei blogille ole riittänyt aikaa eikä kiinnostusta, kun ohjelmassa on ollut gradun viimeistely ja palautus. Nyt se rupeama on kuitenkin suoritettu, gradu arvosteltu ja maisterin paperit enää todistushakemuksen päässä – sen kunniaksi voimmekin nauttia virtuaalisen skumppalasillisen ja aivan todellisen palan suklaakakkua, jossa on karpaloita ja kinuskia.


Kuulostaako tutulta? Karpalon ja kinuskin liitto on ikiaikainen ja tässäkin blogissa jo aiemmin nähty.

Viime kerralla osa yleisöstä jäi kuitenkin kylmäksi kokonaisten karpaloiden kirpeydelle, joten tällä kertaa suosin pehmeämpää (ja makeampaa) linjaa. Täytteeksi kehittelemäni karpalomousse sopisi myös sellaisenaan jälkiruoaksi. Tällöin siihen ei tarvitse lisätä liivatetta, koska mousse on jo itsessään varsin jämäkkää.

Pohjana on jälleen vanha tuttu suklaakakkupohja (pienelle porukalle kahden munan pohja). Tutoriaali tämän pohjan valmistamisesta on tulossa pian, koska jostain syystä alkuperäisen reseptin lähde Kinuskikissa on poistanut ko. ihan loistavan ja helpon reseptin blogistaan. 

Kakun päällystämisessä kokeilin tosi hienoa ideaa, jossa suklaakreemin päälle tulisi kakun reunoille epäsymmetrisesti valuvaa kinuskia. Niin, ideahan oli sinänsä loistava, mutta en älynnyt ottaa huomioon sitä, että kuuma kinuski saattaisi hieman sulattaa kreemiä. Tästä huolimatta kakun ulkonäköä kuvailtiin laatusanalla "seksikäs". Valuvalla kinuskilla saa näköjään kaiken anteeksi.

Leikkaa ensin suklaakakkupohja valmiiksi, soseuta karpalot moussea varten ja sulata suklaa suklaakreemiä varten (ks. alempaa). Laita sitten kinuski kiehumaan, ja tee kinuskin kiehuessa karpalomousse ja suklaakreemi. Kinuskin tulee olla kuumaa, kun se kaadetaan kakun päälle. Jos et halua kakustasi yhtä "seksikästä" kuin minun versioni, suosittelen joko päällystämään koko kakun kinuskilla (tällöin tarvitset enemmän kinuskia) tai sitten tekemään kakun päälle kinuskipeilin, jonka reunustat esim. suklaakreemi- tai kermavaahtopursotuksilla (ks. mallia täältä).

Jos haluat koristella kakun "jääkarpaloilla", tee ne hyvissä ajoin valmiiksi, esim. edellisenä päivänä. Jääkarpaloihin tarvitset munanvalkuaista ja tavallista taloussokeria. Pyörittele karpalot ensin munanvalkuaisessa, ongi ne sieltä ylös niin, etteivät ne ole ihan litimärkiä, ja pyörittele ne sitten taloussokerissa. Anna kuivua.


Kinuski (riittää kahden munan kakun väleihin ja päälle)

2 dl kuohukermaa
2 dl fariinisokeria

Mittaa kerma ja sokeri paksupohjaiseen (teflon)kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua hiljaisella tulella maltillisesti n. 10-20 minuuttia. Kinuski on valmista, kun vesilasiin pudotettu pisara ei liukene, vaan jää pallomaiseksi. Tarvittava keittoaika riippuu hellasta ja kattilasta ja kuun asennosta, eli kannattaa tehdä vesitesti vaikka monta kertaa.


Karpalomousse (kahden munan kakkuun tai isomman kakun yhteen väliin)

2 dl karpaloita
2 dl vispikermaa
n. 150 g maustamatonta tuorejuustoa
1/2 dl tomusokeria
(2 liivatelehteä ja tilkka vettä)

Soseuta karpalot sauvasekoittimella. Puserra sose siivilän läpi niin saat siitä siemenetöntä ja kuoretonta.

Vatkaa kerma kovaksi vaahdoksi. Vatkaa tuorejuusto joukkoon. Sekoita joukkoon karpalosose ja tomusokeri. Maistele – jos haluat makeampaa moussea, lisää sokeria.

Jos mousse tulee kakun täytteeksi, liivatteella hyydyttäminen parantaa kakun koossapysymistä. Kuumenna vesitilkka (n. 1 rkl) esim. kahvikupissa mikrossa. Sulata liotetut liivatteet veteen. Lisää liivate mousseen ohuena nauhana koko ajan sekoittaen.

Täytä kakku näin: Kostuta kakkupohjat maidolla. Lääpi päälle kinuskia ja levitä karpalomoussea kinuskin päälle. Täyttämisessä kannattaa käyttää apuna leivinpaperilla vuorattua irtopohjavuoan reunaa, jolloin täytekerrokset asettuvat suoraan ja mahdollinen väleistä pursuava täyte asettuu nätisti kakun reunoille (kuten kuvasta näkyy). Anna kakun hyytyä jääkaapissa vähintään pari tuntia. Yön yli mehustuminenkaan ei ole pahitteeksi.



Suklaakreemi (Kinuskikissalta)
(Riittävästi tässä nähtyyn 2 munan kakkuun)

100 g tummaa suklaata
50 g voita
75 g maustamatonta tuorejuustoa
1 rkl tomusokeria

Sulata suklaa ja anna sen jäähtyä hieman.

Sillä aikaa vatkaa sähkövatkaimella voi, tuorejuusto ja sokeri tasaiseksi ja kuohkeaksi.

Lisää kunnolla jäähtynyt suklaasula seokseen koko ajan vatkaten. Lopputuloksen tulee olla kuohkea.

Kreemin voi tehdä etukäteen ja säilyttää jääkaapissa, mutta tällöin se kovettuu. Sitä voi lämmittää varovasti mikrossa pienellä teholla, jotta siitä tulee paremmin levitettävää.