Dulce de lecheä, vadoffeeta (ja viskiä)

Tämäkin resepti liittyy löyhästi viskiteemaan, mutta tärkeämpi syy julkaisulle on jakaa laktoosittoman (tai vähälaktoosisen) dulce de lechen eli tiivistemaitokinuskin ohje. 

Pitkään tuskailin, kun halusin tehdä banoffeeta (tai jotain sen muunnelmaa), mutta kaupasta ei tietenkään löydy vähälaktoosista tiivistemaitokinuskia - enkä varmaan ole ainoa, joka on miettinyt, miten banoffeeta voisi tehdä vähälaktoosisena tai laktoosittomana.  

Yksi vaihtoehto on tietysti käyttää ihan tavallista kinuskia, ja se suotakoon. Mutta kinuski ja dulce de leche maistuvat hieman erilaiselta: kinuskissa maistuu paahdettu sokeri, kun taas dulce de leche maistuu enemmän karamellisoituneelta maidolta. Onneksi törmäsin netissä dulce de lechen ohjeeseen.

Keitteleminen on melko aikaavievää, mutta lopputulos on ihana. Omasta "kinuskistani" tuli vähän tummaa, mutta sen olisi varmaan voinut välttää käyttämällä laakeampaa keittoastiaa, jolloin seos olisi kiehunut kokoon nopeammin (tein nimittäin kaksinkertaisen annoksen). 

1 annos riittää yhteen piirakkaan (vastaa n. yhtä tölkkiä tiivistekinuskia)). Dulce de leche säilyy jääkaapissa useita viikkoja, joten sitä voi samalla vaivalla tehdä isommankin satsin kerralla.

Dulce de leche

1 l täysmaitoa (tavallinen, UHT ja laktoositon toimivat yhtä hyvin)

2 dl sokeria

1/2 tl suolahiutaleita

1 vaniljatanko

1/4 tl ruokasoodaa

Mittaa maito, sokeri ja suola kattilaan. Halkaise vaniljatanko ja rapsuttele siemenet irti. Lisää siemenet ja tanko kattilaan. Kuumenna seosta, kunnes sokeri liukenee. Ota kattila liedeltä ja lisää ruokasooda.

Pane kattila takaisin liedelle ja kuumenna seosta matalalla lämmöllä niin, että se kuplii vähän, mutta ei kuohu yli. Sekoittele välillä ja keitä n. 1 1/2 - 2 tuntia tai kunnes seos on mielestäsi sopivan paksua ja sopivan väristä.

Maitoon tulee yleensä vähän kuorta, joten lopuksi dulce de leche kannattaa siivilöidä.

*

Sain idean Cream crowdie -offeeseen (tsekkaa myös tämä jäätelöresepti), kun halusin tehdä banoffee-muunnelman vadelmista. Kinuskikissalta sain ajatuksen käyttää kaurakeksejä pohjassa, ja siitähän se ajatus sitten lähti, koska cream crowdie = kermavaahtoa, vadelmia, kaurahiutaleita ja viskiä.

Jos jätät viskin pois, niin tuloksena on ihan vain vadoffee.

Cream crowdie -offee

250 g kaurakeksejä

100 g voisulaa

1 annos (tai 1 tlk valmista) tiivistemaitokinuskia (tai tavallista kinuskikastiketta - ks. ohje alempana)

3 dl kuohukermaa

2 rkl sokeria (tai hunajaa)

1-2 rkl viskiä

200-300 g vadelmia

Vuoraa n. 25-senttisen irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla. Murskaa kaurakeksit ja sekoita niihin voisula. Painele "taikina" vuoan pohjalle ja vähän reunoilla. Anna jähmettyä jääkaapissa vähintään 30 minuuttia.

Levitä kinuski pohjan päälle.

Vatkaa kerma ja makeuta se sokerilla (tai hunajalla). Mausta viskillä. Levitä kermavaahto piirakan päälle.

Asettele vadelmat kermavaahdon päälle ja koristele halutessasi keksimuruilla tai vaikkapa suklaalastuilla.

Irrota piirakka irtopohjavuoasta. Koko komeus pysyy paremmin kasassa, jos annat sen jähmettyä kylmässä kunnolla.


Kinuskikastike:
2 dl sokeria
2 dl kuohukermaa
ripaus suolaa maun mukaan

Sulata sokeri kattilassa. Anna sen paahtua hetki, mutta älä polta. Kaada kerma kerralla sokerin joukkoon ja sekoittele, kunnes kastike on tasaista. Lisää suola. (Halutessasi voit maustaa kinuskin viskillä tai muulla alkoholilla sen sijaan, että mautaisit kermavaahdon.)

Anna kastikkeen kiehua n. 20 minuuttia tai kunnes se on sopivan sakeaa (tiputa tippa kylmään veteen ja jos se ei enää liukene veteen, kinuski on valmista). Kastike paksunee vielä jäähtyessään. Anna kinuskin jäähtyä ennen kuin levität sen keksipohjan päälle.

Ihan mahtava raparperipiirakka

Tää on parasta ikinä! Mehevän raparperipiirakan ohjeen löysin jo vuosi sitten erään nettifoorumin kautta, mutta tuolloin en sitten saanut aikaiseksi blogata siitä, vaikka resepti olisi sen ehdottomasti ansainnut. Tämä piirakka on niin mehevä, ettei se välttämättä kaipaa seurakseen vaniljakastiketta tai jäätelöä. 

En ole tehnyt ohjeeseen omia muutoksia, sillä mitäpä sitä täydellistä reseptiä härkkimään. Ainoa poikkeama oli se, että käytin vaniljasokerin sijasta vaniljauutetta, koska minulla ei sattunut olemaan vaniljasokeria.

Tällä ohjeella tulee varsin iso piirakka, 20 mojovaa palaa. Piirakka kestää kuitenkin hyvin pakastamista, joten raparperikaudesta voi nauttia vielä myöhemminkin kesällä (tai vaikka talvella).  

Piirakka on helppotekoinen, mutta kannattaa huomioida, että sen tekemiseen kuluu melko pitkä aika.

 

Muruseos

250 g voita

8 dl vehnäjauhoja

3 dl sokeria

2 tl leivinjauhetta

2 tl ruokasoodaa

2 tl vaniljasokeria (tai 1/2 tl vaniljauutetta)

Pohjataikina

2 dl piimää

1 muna

Täyte

1 l raparperia kuorittuna ja paloiteltuna

200 g (1 prk) kermaviiliä

250 g maitorahkaa

2 dl sokeria

2 munaa

3 tl vaniljasokeria (tai 1 tl vaniljauutetta)

Tee ensin muruseos: Sulata voi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää voisula. Nypi sormilla murumaiseksi. Siirrä 1/4 muruseoksesta toiseen astiaan. 

Sekoita jäljelle jääneeseen (3/4:aan) muruseokseen piimä ja muna. Levitä syntynyt taikina leivinpaperilla suojatulle uunipellille (n. 35 x 40 cm). Jos taikina jää nyppyiseksi, ei haittaa.

Ripottele pohjataikinan päälle raparperit. Sekoita loput täytteen ainekset keskenään ja kaada seos raparperin päälle. 

Ripottele pinnalle loppu muruseos. 

Paista 175-asteisen uunin alatasolla 45-50 minuuttia.

Leikkaa jäähtynyt piirakka neliöiksi tai suorakulmioiksi. Piirakka on parhaimmillaan seuraavana päivänä. 

Helppo tarte Tatin

Olen kerran aikaisemminkin yrittänyt tehdä tarte Tatinia, mutta silloin reseptissä oli kaikki pielessä eikä piirakasta tullut ollenkaan piirakkaa, vaikka taikina ja omenat kyllä hyvältä maistuivatkin. Hiljattain mummolassa vieraillessani löysin kuitenkin tosi helpon ohjeen, jolla onnistuisi varmaan tumpelompikin leipuri (ohje on jostain "viini&ruoka" -tyyppisestä lehdestä).

Maustepippurilla maustettu tarte Tatin omenoista ja kirsikoista
(En käyttänyt kirsikoita, kun halusin ihan vain perinteistä omenaista piirakkaa.)

1 (400 g) iso lehtitaikinalevy
70 g voita
3/4 dl ruokosokeria
5-6 pientä omenaa (kiinteät ja kirpeähköt ovat parhaita, eli pihapuun omenat ovat yleensä sopivia)
(1 1/2 dl kirsikoita)

1/2–3/4 tl maustepippuria
(vaniljajäätelöä – on hyvää ilmankin, mutta toki lämmin piiras ja jäätelö on klassikkoyhdistelmä)

Ota lehtitaikina huoneenlämpöön sulamaan. Se sulaa reilussa tunnissa. Voit käyttää myös pieniä lehtitaikinalevyjä ja kaulia ne yhteen.

Mittaa voi ja sokeri valurautaiseen paistinpannuun (halkaisija n. 24 cm), jossa on uuninkestävä kahva. Nosta pannu liedelle ja sulata voi miedolla lämmöllä.

Kuori omenat ja poista kodat. Paloittele kukin omena 4:ään lohkoon. (Halkaise kirsikat ja poista siemenet.)

Nosta pannu liedeltä. Asettele omenalohkot pannuun ympyrän muotoon kupera pinta alaspäin. Ei haittaa, vaikka lohkot menisivät vähän toistensa päälle, sillä ne kutistuvat kypsyessään. (Asettele kirskkat väleihin.) Nosta pannu liedelle ja anna omenoiden (ja kirsikoiden) hautua keskilämmöllä 20 minuuttia.

Siirrä paistinpannu 200-asteisen uunin keskitasoon ja kypsennä 20 minuuttia. Kaulitse taikinalevy hieman ohuemmaksi. Leikkaa taikina esimerkiksi lautasta mallina käyttäen hieman paistinpannua suuremmaksi ympyräksi. Ota pannu pois uunista hetkeksi. Nosta taikina pannuun omenoiden päälle. Painele taikinan reunat alas ja pistele siihen muutama reikä. Jatka kypsentämistä uunissa noin 20–25 minuuttia, kunnes taikina on kullanruskea ja lehtevä.

Tältä piirakka näytti uunista ottamisen jälkeen.

Tässä kohtaa ohje sanoo, että piirakan pitäisi antaa levätä 5 minuuttia ennen lautaselle kumoamista. Sanoisin, että on kyllä parempi kumota se heti, sillä ainakin minulle kävi niin, että omenat olivat tarttuneet hieman pannun pohjaan ja jäivät kumotessa siihen kiinni. Kun tein piirakkaa toisen kerran, en odotellut, vaan kumosin sen heti – eikä tarttunut kiinni.

Piirakka oikein päin.

Lopuksi rouhi pinnalle maustepippuria. Tarjoile uunituoreena. On hyvää myös jäähtyneenä. Omenat maistuvat ihanasti toffeelta. Tätä on pakko tehdä viikonloppuna uudestaan, koska pihapuussa riittää omenia ja pakastimessa lehtitaikinaa.

Luumupuun antimet

Pihassa oleva luumupuu oli täynnä mitä makeimpia hedelmiä. Pitihän niistä tehdä piirakkaa. Hyvä ohje löytyi Kotona-blogista (Lempeä luumutorttu).

Noin 1 litra luumuja

Pohja
125 g voita
3/4 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
3 rkl appelsiinitäysmehua

Muruseos
25 g voita
1/2 dl sokeria
1/2 dl vehnäjauhoja

Tee pohja. Vatkaa pehmennyt voi ja sokeri. Lisää yhdistetyt jauhot ja leivinjauhe. Sekoita joukkoon appelsiinimehu.

Painele pohja irtopohjavuokaan niin, että siihen tulee pienet reunat. 30 cm:n vuoka on hyvä. Asettele luumut pohjan päälle tiiviisti. Pihapuumme luumut olivat niin pieniä, että niitä tuli kahteen kerrokseen. Lopuksi ripottele päälle muruseos.

Paista 225-asteisessa uunissa keskitasolla 20-30 minuuttia. Tarjoile vaniljakastikkeen kera.

Luumuita tuli yllättävän kirpeitä, kun ne paistoi. Ei olisi uskonut, sillä ne olivat hyvin makeita sellaisenaan. Ennen paistamista luumujen päälle olisi voinut ripotella vähän sokeria. En tiedä, kirpeytyvätkö kaikki luumut samalla tavalla. Luumuista myös irtosi melko paljon nestettä paistettaessa, minkä takia paistoin piirakkaa tuon 30 minuuttia. Vielä silloinkin piirakka vaikutti keskeltä löysältä, mutta neste kyllä hyytyi tai imeytyi pohjaan piirakan jäähtyessä.