Asuntolasalaatti

Saatiinhan tänne ainakin yksi ruokajuttu Moskovastakin: aitovenäläinen majoneesisalaatti, joka syntyy vähillä ainesosilla ja työkaluilla. Kun olot ovat karut, niin salaattikin on karua.

Annoksesta riittää kahdelle lounaaksi tai neljälle välipalaksi.

Tarvitset:
1 1/2 l:n kattila
veitsi

1 kurkku (tai venäläisittäin 2 avomaankurkkua)
4 munaa
1 pieni purkki herneitä (muistaakseni n. 200 g)
100 g juustoraastetta (esim. emmental)
sopivasti majoneesia
pari rkl sileälehtistä persiljaa hienonnettuna
(suolaa)

Keitä munat koviksi, anna niiden jäähtyä ja hienonna ne. Kuutioi kurkku. Valuta neste herneistä. Sekoita kaikki ainekset ja lisää majoneesia, kunnes koostumus on mieleinen. Suolaa tarvittaessa. Lisää mustapippuria, jos haluat hifistellä. Nauti. Älä laske kaloreita.

Currylla maustettu kermainen broilerikastike

Bloginpitoon tulee nyt pakkotauko, kun lähdemme kahdeksi kuukaudeksi Moskovaan töihin. Asuntolassa ei paljon ruokaa laiteta. Jos jotain ruoka-aiheista juttua keksin, niin kirjoittelen kyllä, mutta mitään en lupaa.

Vielä yksi (laiskan kokin) resepti ennen lähtöä: kanacurrykastike, josta on varmaan yhtä monta versiota kuin on tekijääkin. Meillä se tehdään näin:

(4 annosta)

500 g hunajamarinoituja broilerin filesuikaleita
2 pientä paprikaa kuutioituna
2 prk ruokakermaa
1 rkl currymaustetta
(1 tl korianterijauhetta)
suolaa
öljyä paistamiseen

Kuumenna loraus öljyä pannussa. Paista kanasuikaleet melkein kypsäksi. Lisää paprikakuutiot. Hauduta pari minuuttia. Lisää ruokakerma,  mausta ja hauduta, kunnes paprika on mielestäsi sopivan pehmeää.

Tarjoile riisin kera.

Näin syntyy matrjoshka (eli maatuska) -kakku

Lupasin tutoriaalin, joten täältä pesee. Ohjeesta voi olla hyötyä myös muunlaisten "muotokakkujen" teossa.

Aloita luonnostelemalla kakun malli paperille. Luonnos on 1:1 koossa ja määrää kakun pohjan koon ja mallin. Hahmottelin samalla kakun päälle tulevan maalauksen.

Kakkupohjat
Ohje on vanha tuttu, Kinuskikissalta (klik). Tuon sen tähän, ettei ainemääriä tarvitse laskea, koska alkuperäinen ohje on 4:llä munalla.

5 munaa
2,5 dl sokeri
250 g voita
250 tummaa suklaata
3,125 dl (= 3 dl ja 1 rkl) vehnäjauhoja
1 1/4 tl leivinjauhetta

Vatkaa munat ja sokeri valkoiseksi vaahdoksi. Vaahto on valmista silloin, kun kuvio jää hetkeksi vaahdon pintaan.

Sulata voi ja suklaa mikrossa tai kattilassa. Jos käytät kattilaa, varo, ettet polta suklaata. Siivilöi jauhot ja leivinjauhe kulhoon ja sekoita ne.

Sekoita muna-sokerivaahdon joukkoon vuorotellen suklaaseosta ja jauhoseosta. Sekoita mahdollisimman vähän.

Tee leivinpaperista kolme "kaukaloa" taittelemalla niihin reunat ja kiinnittämällä ne klemmareilla. Tähän kakkuun tarvitaan kaksi 20 x 30 cm:n kokoista ja yksi 18 x 26 cm:n kokoinen pohja.

Pane kaukalot uunipellille (mahtuu enintään kaksi kerrallaan). Kaada taikina kolmeen kaukaloon niin, että jokaiseen tulee yhtä paksusti taikinaa. Paista 175-asteisessa uunissa keskitasolla 15–18 minuttia. 

Anna taikinan jäähtyä hetki ennen kuin irrotat sen. Jos unohdat irrottaa taikinan lämpimänä, ei hätää, sillä se on niin rasvaista, että lähtee kyllä nätisti irti jäähtyneenäkin. Ohuet taikinalevyt jäähtyvät melko nopeasti, joten pääset kokoamaan kakkua varsin pian.

Leikkaa kakkupohjat sapluunaa apuna käyttäen. Luonnollisesti isommat kakkulevyt muodostavat pohjimmaisen ja keskimmäisen kerroksen. Pienin levy leikataan hieman myöhemmin.

Vadelma-daim-limettitäyte

Tämäkin ohje on Kinuskikissalta (klik), mutta oma innovaationi on käyttää Daim-rakeita, koska ne eivät sula täytteeseen. Olen myös osoittanut, että vähemmälläkin liivatteella pärjää. Tein täytteen tällä kertaa ekstra vadelmilla ja ekstra daimilla.

3 liivatetta
1 1/2 pussia Daim-rakeita
2 limen kuori raastettuna
2 rkl limemehua (n. kahden limen mehu)
4 dl vispikermaa
2 prk Viola tuorejuustoa (kakku oli vähälaktoosinen)
1 dl sokeria
400 g jäisiä vadelmia

Pane liivatelehdet kylmään veteen likoamaan.

Vaahdota kerma. Lisää tuorejuusto, sokeri ja limetinkuoriraaste ja vatkaa nopeasti sekaisin.

Kuumenna limemehu kattilassa. Sekoita joukkoon liiasta vedestä puristellut liivatteet ja anna jäähtyä hetki. Sekoita liivateneste ohuena nauhana täytteen joukkoon. Sekoita Daim-rakeet täytteeseen.

Nyt päästään kokoamaan kakkua. Kostuta alimmainen pohjalevy maidolla ja levitä sille puolet täytteestä. Painele täytteeseen puolet vadelmista.

Nosta päälle seuraava, muotoon leikattu levy, ja kostuta se. Leikkaa levyn reuna viistoksi.

Levitä päälle loput täytteestä ja loput vadelmat. Voit hakea kakkuun muotoa tällä täytekerroksella: levitä sitä paksummin nuken "mahan" kohdalle ja ohuemmin pääpuoleen.

Leikka nyt pienin levy. Leikkasin ensin nuken vartaloksi soikean palan. Sitten leikkasin pään ja halkaisin levyn, jotta saisin korkeuseroa vartalon ja pään välille. 

Levyn halkeileminen ei haittaa, koska kakun pinta tasoitetaan kreemillä. Tasoittele väleistä pursuava täyte ja laita kakku tässä vaiheessa hyytymään jääkaappiin. Kakun olisi hyvä antaa jämähtää pari tuntia. Sillä aikaa voit tehdä voi-sokerikreemin, joka estää marsipaania hikoilemasta.


Kreemi

190 g margariinia (käytän tässä margariinia, koska se on halpaa)
1 tl vaniljatomusokeria
375 g tomusokeria (n. 6 dl)
1 rkl vettä

Pehmennä margariini sähkövatkaimella. Lisää vaniljasokeri ja tomusokeria vähitellen. Lisää lopuksi vesi ja vatkaa valkoiseksi.

Kun kakku on saanut jähmettyä rauhassa, voit "veistää" sitä saadaksesi sen halutun muotoiseksi. Katso kakkua useista eri kulmista nähdäksesi, että se on symmetrinen ja muoto on sellainen kuin haluat. Hienosäädön voi sitten tehdä kreemillä. Levitä kreemi kakun päälle raapan avulla ja tasoita se. Tämä on kakun lopullinen muoto.

Pane kakku välillä jääkaappiin jähmettymään. Värjää sillä välin marsipaani. Tarvitset 500 g marsipaania (se riittää juuri ja juuri tämän kakun päällystämiseen). Värjää marsipaani pienellä määrällä ivory-väristä (ihonväristä) pastaväriä. Marsipaanista olisi tarkoitus tulla vaalean puun väristä.

Mittaa kakun pituus ja levein kohta. Kauli marsipaani näitä mittoja noudattaen ja kakun muotoa mukaillen tasapaksuksi levyksi, jonka leveys ja pituus ovat n. 5 cm. suuremmat kuin kakun vastaavat mitat. Käytä apuna tomusokeria, niin marsipaani ei tartu alustaan. Jos alusta on jotain muuta kuin silikonia, käytä enemmän tomusokeria.

Nosta levy kakun päälle. Jos levy on tarpeeksi iso, marsipaani on helppo levittää kakun reunoille niin, ettei sinne jää ryppyjä. Minun levyni oli juuri ja juuri tarpeeksi iso peittämään kakun, mutta ainoastaan matrjoshkan "pohjaan" jäi pari ryppyä.

Painele marsipaani kiinni kreemiin ja silottele pinta käsillä. Leikkaa lopuksi ylimääräiset reunat pois. Nyt voit ruveta maalaamaan.

Luonnosta apuna käyttäen maalaa ensin suuret väripinnat. Käytä nestemäisiä tai pastavärejä, joita laimennat alkoholilla (esim. vodkalla).

Maalaa sitten ruusut. Käytin apuna tätä ja tein paperille useita harjoituksia ennen kuin aloin maalata kakkua. Minulla ei ollut sopivansävyistä vaaleanpunaista pastaväriä, joten sekoitin jauhemaista väriä alkoholiin ja maalasin sillä.

Maalaa lopuksi mustat ääriviivat ja kasvot. Voit vielä parannella ruusuja maalaamalla niihin tummempia kohtia. Koko kakun maalaamiseen meni n. kolme tuntia, joten kakku kannattaa välillä panna jääkaappiin ja jatkaa sitten maalaamista, ettei se lämpene liikaa ja pilaannu.

(Klikkaa kuvia isommaksi, jos haluat tarkastella yksityiskohtia.)

Ja kyllä, se on ihan oikea kakku!

Karpalo-kinuskikakkua ja suklaaperhosia

Tein karpalo-kinuskikakun tällä ohjeella. Karpaloita oli nelisen desiä, ja niitä tuli täytteeseen vieri viereen. Karpalot ovat hurjan kirpeitä, joten vähempikin voisi riittää, mutta minä kyllä pidän niistä ja mielestäni ne leikkaavat kakun makeutta hyvin. Kermapursotuksiin käytin elintarvikevärillä värjättyä Flora vispiä. Tähän saattoi mennä vähän enemmän kermaa kuin viimeksi – vaahdotin kaksi purkillista Floraa, ja kermaa jäi vähän yli.

Kakun erikoisuus oli suklaaperhoset, joita tein ensimmäistä kertaa onnistuneesti. Tällä kertaa minulla oli aikaa sählätä niiden kanssa. Ensimmäinen satsi menikin vähän plörinäksi, koska käytin liian hyvää suklaata enkä temperoinut sitä – tuloksena oli laikukkaita perhosia. Ei hyvä. Koska minulla oli kuitenkin suklaata jäljellä, päätin kokeilla temperointia. Sulatin suklaan varovasti mikrossa ja annoin sen kuumentua vähän. Mittasin lämpötilan digitaalisella mittarilla ja kuumensin 46 asteeseen. Kaadoin suklaasulan muoviselle alustalle ja sekoitin sitä lastalla niin, että lämpötila laski 27 asteeseen. Tämän jälkeen kaavin suklaan puhtaaseen kuppiin ja kuumensin sitä mikrossa taas 30 asteeseen. Lusikoin suklaan muovipussiin, leikkasin kulmaan reiän ja spritsasin perhoset leivinpaperille. Onnistuihan se noinkin, mutta kirjoitustylla on kyllä seuraava kakkutarvikehankinta. 25 g suklaata riitti mainiosti kolmeen perhoseen.

Kinuskikissalta löytyy hyvät ohjeet suklaaperhosten spritsaamiseen ja paljon mallikuvia (klik). Kissa käyttää Brunbergin suklaata, joka on sen verran "huonolaatuista", että sitä ei tarvitse temperoida.

Sunnuntailounas: karitsan sisäfilettä, maa-artisokkarisottoa ja punaviini-mustaherukkakastiketta

Valmistimme tänään miehen kanssa sunnuntailounaan yhdeksälle. Kokonaisuus oli mielestämme erittäin onnistunut ja hyvin sesonkiin sopiva: alkuruokana tarjosimme jo aiemmin testattua (ja blogattua) kultaista linssikeittoa, pääruokana oli otsikossa mainittua karitsanfilettä, risottoa ja kastiketta ja jälkiruokana anopin syntymäpäivän kunniaksi kinuski-karpalotäytekakkua kahvin kera. Olen vähän ylpeä siitä, että ateriassa oli niinkin monta sesongin raaka-ainetta: porkkanoita, palsternakkaa, maa-artisokkaa, lammasta ja karpaloita.

Idean pääruokaan sain Puolialastomalta kokilta (klik). Karitsan sisäfileiden paisto-ohjeen ja kastikkeen otinkin suoraan häneltä, mutta risotoksi halusimme jotain muuta kuin sieniä sisältävää. Risotto-ohje löytyikin 500 Italian Recipes -kirjasta.

Karitsan sisäfileet

Varaa 2–3 filettä per syöjä riippuen siitä, kuinka nälkäisiä vieraasi ovat. Ota fileet huoneenlämpöön vähintään pari tuntia ennen paistamista. Poista niistä ylimääräinen rasva ja kalvot. Hiero niihin suolaa, mustapippuria ja silputtua tuoretta timjamia.

Paista fileitä 2 minuuttia hyvin kuumalla pannulla käännellen niitä jatkuvasti. Tällä paistoajalla fileistä tuli juuri täydellisen vaaleanpunertavia. Voit laittaa valmiit fileet odottamaan uuniin n. 75 asteeseen.

Ennen tarjoilua viipaloi halutessasi fileet. Koska syöjiä oli tällä kertaa niin paljon, ladoimme fileet kokonaisina lautasille. 


Punaviini-mustaherukkakastike (neljälle)

2 rkl voita
1 punasipuli
1 dl punaviiniä
2 dl vettä
1 tl härkäfondia (käytin vasikkaa)
1 rkl mustaherukkahilloa
pari tl maizenaa (tai ruskeaa suurustetta)
suolaa, pippuria
(karitsanfileiden paistolientä)

Sulata voi kattilassa tai paistinpannussa. Kuullota punasipuli pehmeäksi. Lisää viini ja anna kiehua pari minuuttia. Lisää vesi ja fondi, anna kiehua hiljalleen. Lisää mustaherukkahillo ja mausta suolalla ja pippurilla. Siivilöi kastike kattilaan ja painele punasipulia siivilän läpi. Suurusta pieneen vesitilkkaan sekoitetulla maizenalla. Lisää halutessasi fileiden paistolientä. Kiehauta.

Ennen siivilöintiä voit keittää kastiketta vähän kokoon. Minulla oli kiire, joten kastike jäi aika nestemäiseksi – maku oli kuitenkin vahva ja hyvä.


Maa-artisokkarisotto (3-4 annosta, lisukkeena 4-5)

400 g maa-artisokkia
40 g voita
n. 1 litra vahvaa kasvislientä
1 rkl oliiviöljyä
1 sipuli silputtuna
1 valkosipulinkynsi murskattuna
275 g risottoriisiä
(1,2 dl valkoviiniä - emme käyttäneet)
2 tl (tai vähän enemmän) tuoretta timjamia hienonnettuna
40 g parmesaania raastettuna
suolaa ja mustapippuria

Kuori artisokat, paloittele ne ja pane heti kattilaan, jossa on kevyesti suolattua vettä. Keitä, kunnes ne ovat pehmeitä (= 8–10 min). Valuta vesi pois, muussaa artisokat ja sekoita joukkoon 15 g voita. Lisää tarvittaessa hieman suolaa. Jätä odottamaan.

Kuumenna kasvisliemi kattilassa ja jätä levylle pienelle lämmölle niin, että liemi pysyy kuumana.

Kuumenna öljy ja jäljellä oleva voi isossa paistinpannussa ja kuullota siinä sipulia ja valkosipulia, kunnes ne ovat pehmeitä (5–6 min). Lisää riisi ja kuullota sitä pari minuuttia tai kunnes riisinjyvät ovat reunoiltaan läpinäkyviä.

(Lisää viini, anna sen imeytyä.) Ala lisätä kasvislientä kauhallinen kerrallaan. Anna edellisen kauhallisen imeytyä ennen kuin lisäät seuraavan. Sekoita koko ajan.

Kun lientä on enää pari kauhallista jäljellä, sekoita joukkoon artisokkamuusi ja timjami. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää tarvittaessa nestettä. Artisokkamuusi voi olla melko vetistä, joten voi olla, ettei kaikki kasvisliemi tule käytettyä. Kuumenna  ja tarkista risoton kypsyys: riisi saa olla vähän pureskeltavaa. Lopuksi lisää parmesaaniraaste.

Sneak peek

 

Tein tällaisen matrjoshka-kakun miehen synttäreille, joita juhlitaan tänään. Juhlat ovat samalla meidän läksiäisemme, kun lähdemme pian taas Venäjälle – siitä sain idean kakkuun.

Postaan myöhemmin reseptin ja teko-ohjeen. 

EDIT: Kakku sai yleisöltä arvion "creepy cake is creepy". Maku ei kuitenkaan ollut selkäpiitä karmiva.

Kultainen linssikeitto

Tämä mukavan pehmeänmakuinen ja syksyinen keitto löytyi mökkireissulla vanhasta Valitut palat- lehdestä. Sopii erityisen hyvin alkupalaksi, koska annos on aika pieni (neljälle).

25 g voita
iso sipuli hienonnettuna
450 g palsternakkoja kuutioituna
350 g porkkanoita kuutioituna
1 1/2 dl kuivaa sherryä, vermuttia tai valkoviiniä
1 dl punaisia linssejä
1,2 litraa kasvislientä
suolaa ja mustapippuria

Päälle
2 tl piparjuurta raastettuna
1 dl ranskankermaa
ruohosipulisilppua

Sulata  ja kuumenna voi teräskattilassa. Lisää sipulisilppu ja hauduta pehmeäksi. Lisää palsternakka- ja porkkanakuutiot. Lisää alkoholi. Sekoita. Peitä kattila kannella ja hauduta miedolla lämmöllä välillä sekoittaen 30 min tai kunnes kasvikset ovat puolipehmeitä.

Lisää kasvisliemi ja linssit. Kiehauta, alenna levyn lämpöä ja kypsennä edelleen 15–20 minuuttia. Soseuta keitto sileäksi sauvasekoittimella. Mausta pippurilla ja suolalla. Sekoita piparjuuriraaste ranskankermaan ja tarjoa se erikseen. Koristele keitto ruohosipulilla.

Sisilialainen spagettikastike

Bloggaaminen ja kokkaaminen on viime aikoina jäänyt gradunteon jalkoihin. Ruokaa on tullut laitettua lähinnä viikonloppuisin, kun arkipäivät ovat kuluneet yliopiston kirjastolla ja syöminen on tullut hoidettua opiskelijaruokalassa. Opiskelijaruoka ei ole mikään kulinaarinen nautinto – milloin se on haaleaa, milloin mautonta, milloin salaatti koostuu lähinnä kiinankaalista – joten siinä on yksi lisäkimmoke valmistua nopeasti.

Sisilialaista spagettikastiketta tulee laitettua aina silloin tällöin. Tämä on yksi niistä ruokalajeista, joka tulee ensimmäisten joukossa mieleen silloin, kun ei meinaa keksiä mitään laitettavaa. Kuvasta poiketen suosittelen tarjoamaan kastikkeen spagetin kanssa – se sopii tähän paremmin kuin tagliatelle. Meillä vain ei ollutkaan kaapissa spagettia, vaikka sitä pitäisi olla aina.

Ohje on neljälle, mutta meillä tätä tehdään yleensä kahdelle kahtena päivänä peräkkäin. Tämä on nimittäin ruokalaji, joka kannattaa tarjota heti ja syödä pois heti. Paahdamme aina koko satsin tomaatteja ja säilytämme puolet jääkaapissa seuraavalle päivälle; muut ainekset käsittelemme aina samana päivänä, kun ruokaa valmistetaan.


400 g kuivaa pastaa
1 (n. 350 g) munakoiso kuutioituna
1/2 kg kirsikkatomaatteja tai miniluumutomaatteja halkaistuina ja siemenettöminä
1 1/4 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä
2 dl paseerattua tomaattia (kannattaa ostaa pieni 200 g:n tetra)
2 valkosipulinkynttä silputtuna
merisuolaa ja mustapippuria myllystä
tuoreita basilikanlehtiä koristeeksi

Asettele tomaatit uunipellille leivinpaperin päälle halkaistu puoli ylöspäin. Muista poistaa tomaateista siemenet, koska siemenelliset tomaatit ovat sietämättömän kuumia ja vetisiä. Ripottele niille suolaa ja pirskota oliiviöljyä. Paahda niitä 225-asteisessa uunissa n. 10 minuuttia tai kunnes ne nahistuvat ja alkavat tuoksua. 

Kun tomaatit ovat uunissa, halkaise munakoiso ja kaada puolikkaille reilusti suolaa. Kun munakoiso on itkenyt, huuhtele suola pois ja kuivaa munakoiso. Kuutioi se.

Kuumenna iso kasarillinen suolalla maustettua vettä kiehuvaksi. Mausta suolalla ja pidä kiehuvana.

Kuumenna 4 rkl öljyä paistinpannussa. Lisää munakoiso ja kypsennä kovalla lämmöllä sekoitellen pehmeäksi noin kahdeksan minuuttia; munakoiso saa ruskistua kevyesti. Kannattaa käyttää ajastinta. Kun munakoiso on paistunut neljä minuuttia, lisää pasta keitinveteen. Lisää pannulle paistetut tomaatit, paseerattu tomaatti, valkosipuli ja mustapippuri. Kypsennä sekoitellen vielä pari-kolme minuuttia. Revi basilikanlehdet. Sekoita ruoka hyvin.

Tarkista pastan kypsyys ja valuta se lävikössä. Hölvää öljyä pastan sekaan ja sekoita. Jaa pasta kulhoihin, levitä kastiketta pinnalle ja koristele basilikanlehdillä. Kastike on melko kuivaa ja sitä on vähän, mutta se on hyvin vahvanmakuista.

The art of making pulla

Pullan teko ei ole salatiedettä, mutta kaikilta se ei silti onnistu. Minulta homma alkoi luistaa, kun sain vähän neuvoja äidiltäni ja sisäistin muutamia periaatteita.

Näin teet hyvää pullaa: 
1. Kaikki alkaa taikinasta. Köksässä meidät opetettiin tekemään pullaa taikinajuureen, mutta lopputulos ei ollut tyydyttävä. Kysyin äidiltä, mikä neuvoksi, ja hän sanoi: "Käytä Sunnuntai-jauhopaketin ohjetta, mutta kuivahiivan tilalla tuoretta." Sensei oli puhunut. Sillä ohjeella syntyi hyvä pulla. Mutta ei siinä kaikki.

2. Vaivaa taikinaa kunnolla, sillä vaivaaminen tekee rakenteen. Vaivaa ainakin 15–20 minuuttia – käsittääkseni taikinaa ei voi vaivata pilalle. Minä suosin käsin vaivaamista, koska tällöin taikinaan saa tuntuman.

3. Pulla ei ole kevytruokaa. Piste. Käytä voita. Älä myöskään pihistele sokerin määrässä, vaan noudata ohjetta, sillä hiiva syö sokeria ja taikinan makeus vähenee kohotessa. Jos teet laskiaispullia, käytä nesteenä kulutusmaitoa.

4. Älä lisää taikinaan liikaa jauhoja. Liian löysää taikinaa on vähän hankala käsitellä, mutta liian kiinteä on pilalla. Jos olet epävarma, mittaa jauhot ja aloita alimmasta ohjeessa mainitusta määrästä. Löysähkökin taikina muuttuu vaivattaessa helpommaksi käsitellä – ei siis pidä pelästyä sitä, että taikina tarttuu aluksi käteen kuin tauti.

5. Anna valmiiden pullien kohota kunnolla ennen paistamista. Silloin ne eivät halkeile. Tämä on lähinnä esteettinen näkökohta, sillä halkeillut pulla maistuu ihan yhtä hyvältä.

Tässä vielä hieman muunneltu Sunnuntai-jauhopussin ohje
Noin 25 korvapuustia

5 dl vettä tai maitoa
50 g tuorehiivaa (korvapuusteihin riittää ihan hyvin 25 g)
1 muna
2 dl sokeria
1 rkl kardemummaa
1 tl suolaa (vähän vähemmän, jos käytät suolapitoista voita)
13–15 dl erikoisvehnäjauhoja
150–200 g voita

Täyte:
n. 100 g voita
kanelia
sokeria

Lisäksi:
1 kananmuna voiteluun
raesokeria

Lämmitä maito tai vesi kädenlämpöiseksi (37-asteiseksi). Älä päästä liian lämpimäksi, koska hiiva ei kestä kuumuutta. Murenna joukkoon hiiva ja sekoita niin, että se liukenee. Sekoita nesteeseen muna, sokeri, kardemumma ja suola.

Lisää jauhoja vähitellen. Kun taikina on liian paksua sekoitettavaksi puuhaarukalla, ala sekoittaa sitä käsin. Taikina saa olla tässä vaiheessa vielä löysähköä. Vaivaa huoneenlämpöinen voi taikinaan. Jos tämä tekee taikinasta liian löysää, lisää vähän jauhoja. Vaivaa taikina tasaiseksi ja kimmoisaksi (n. 20–30 minuuttia). Hyvin vaivattu taikina irtoaa sormista aika helposti.

Anna taikinan kohota liinan alla lämpimässä paikassa n. 40 minuuttia. Taikinan pitäisi kohota n. kaksinkertaiseksi.

Vaivaa kohonneesta taikinasta ilmakuplat pois. Jaa taikina kolmeen osaan. Kauli taikinapalat 30cm x 60 cm -kokoisiksi levyiksi jauhotetulla pöydällä. Leikkaa tarvittaessa reunat suoriksi. Sivele päälle (reilusti) voita, ripottele sokeria ja kanelia. Kääri levy rullaksi. Jätä saumakohta alle.

Leikkaa rullasta terävällä veitsellä vinottain paloja, jotka ovat leveämmältä puolelta 4–5 cm leveitä ja kapeammalta n. 2 cm. Nosta palat pystyyn kapeampi puoli ylöspäin. Paina peukaloilla pullan päältä taikina aivan pohjaan asti.

Nosta pullat uunipellille. Anna kohota liinan alla 30 minuuttia. Lämmitä uuni 225 asteeseen. Ennen paistamista voitele pullat munalla ja ripottele päälle raesokeria. Paista keskitasolla 10–15 minuuttia. Vahdi pullia paistamisen loppupuolella.

Toscanalainen papu-kasviskeitto

Tämä on helppo ja nopea (valmistusaika reilu puoli tuntia), mutta ruokaisa kasviskeitto. Yksinkertainen annos sopii alkuruoaksi tai kevyeksi lounaaksi neljälle. Jos haluat enemmän mahantäytettä, lisää papujen ja kasvisten määrää luovasti – kaksinkertainen annos on jo todella reilu.

Alkuperäisessä ohjeessa (peräisin Italian makuja -kirjasta) käytetään valkoisia papuja, mutta minusta kikherneet sopivat tähän erinomaisesti. Käytä niitä papuja, joista pidät eniten, tai jos teet isomman annoksen, käytä vaikka kahdenlaisia papuja.

1 keskikokoinen sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 sellerinvarsi
1 iso porkkana
25 g voita
1 rkl oliiviöljyä
1 tölkki valkoisia papuja tai kikherneitä
1 tölkki tomaattimurskaa
9 dl kasvislientä
1 tl kuivattua oreganoa
2 rkl pestoa (+ vähän koristeluun)
2 pientä kesäkurpitsaa
suolaa ja mustapippuria
1 purkki smetanaa tai ranskankermaa

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Pilko sellerinvarsi. Kuori porkkana ja leikkaa pieniksi kuutioiksi. Sulata voi ja kuumenna öljy kattilassa. Kuullota kasviksia miedolla lämmöllä, kunnes ne alkavat pehmetä.

Sekoita joukkoon pavut, tomaatit ja kasvisliemi. Lisää oregano ja pesto ja mausta suolalla ja pippurilla. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua hiljalleen 10 minuuttia. Kuutioi kesäkurpitsat ja lisää ne keittoon. Kuumenna uudestaan kiehuvaksi. Anna kiehua n. 10 minuuttia tai kunnes kesäkurpitsa tuntuu kypsältä.

Tarjoile keitto smetana-/ranskankermasilmän ja peston kanssa.

Maailman paras bolognese

Mies suorastaan vaati bloggaamaan tästä ruoasta, vaikka olikin itse kauhan varressa. Eli kunnia likaisesta työstä hänelle, ohjeen naputtelemisesta blogosfääriin minulle.

Melko tavallisen näköinen jauhelihakastike maistuu epätavallisen taivaalliselta erittäin pitkän haudutusajan ja herkullisen yksinkertaisen valmistusainelistan ansiosta.  Ei kärsimättömille.

Resepti on peräisin loistavasta 500 Italian Recipes -teoksesta (Lorenz Books).

6 annosta

500 g spagettia tai tagliatellea
raastettua parmesaania tarjoilemiseen

Kastike
25 g voita
15 ml oliiviöljyä
1 sipuli hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 porkkanaa pieninä kuutioina
2 sellerinvartta pieninä kuutioina
130 g pekonia hienonnettuna
400 g sikanauta-jauhelihaa
120 ml kuivaa valkoviiniä
2 purkillista tomaattimurskaa (miel. italialaista)
475–750 ml lihalientä
100 ml kuohukermaa
suolaa, pippuria

Tee kastike ensin. Kuumenna voi ja öljy suuressa paistinpannussa. Lisää sipuli, valkosipuli, vihannekset ja pekoni. Paista keskilämmöllä sekoitellen n. 10 minuuttia tai kunnes vihannekset ovat pehmeitä.

Lisää jauheliha. Pienennä lämpöä ja hauduta 10 minuuttia sekoitellen ja rikkoen jauheliha murumaiseksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää viini ja sekoita. Hauduta 5 minuuttia.

Lisää tomaattimurska ja 2 1/2 dl lihalientä. Sekoita hyvin. Peitä kannella. Anna hautua 2 tuntia välillä sekoitellen ja lisäten lihalientä sitä mukaa, kun kastike kiehuu kokoon.  Kaikki 7 1/2 dl lihalientä upposi kastikkeeseen helposti.

Sekoita kerma kastikkeeseen. Anna hautua ilman kantta vielä 30 minuuttia ja sekoittele usein. Tällä aikaa keitä pasta al denteksi. Maistele kastiketta ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Tarjoile parmesaanin kera.

Sitruksinen murokakku

Tämä viikon roolipelikakku oli  kuivakakku, joka ei ole yhtään kuiva. Kakku on kuulunut repertuaariini pitkään, koska se on tosi helppo ja nopea tehdä, mutta erittäin maukas ja raikas. En ole koskaan onnistunut sössimään tätä.

Alkuperäinen ohje on Maailman parhaat kakut -kirjasta, mutta olen lisännyt kakkuun sokerikuorrutuksen ja kostutan sitä vähän runsaammin kuin ohje sanoo.

Kakun aktiivinen valmistusaika on n. 1/2 tuntia, ja sen paistaminen vie 45 minuuttia. Yksinkertaiselle annokselle sopiva vuoka on 20-senttinen irtopohjavuoka. Kakku säilyy jääkaapissa noin viikon.

Kakkupohja
125 g voita
125 g (1 1/2 dl) sokeria
1 rkl hienoksi raastettua appelsiininkuorta
1 rkl hienoksi raastettua sitruunankuorta
2 munaa
125 g (2 dl) siivilöityjä vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
2 rkl kuumaa vettä

Kostutus
puolikkaan sitruunan mehu
1 appelsiinin mehu
100 g (1 1/4 dl) sokeria

Kuorrute
4 rkl sitruunamehua
n. 2 dl tomusokeria

Hiero voi, sokeri, sitruunan ja appelsiinin kuoriraasteet kulhossa vaaleaksi ja kuohkeaksi (käytä sähkövatkainta). Vatkaa munat yksitellen joukkoon. Jos taikina tuntuu juoksettuvan, lisää hiukan jauhoja toista munaa lisätessäsi.

Siivilöi jauhot ja leivinjauhe yhteen. Sekoita nämä taikinaan. Hämmennä lopuksi vesi joukkoon.

Lusikoi taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan ja paista kakkua esilämmitetyssä uunissa 175 asteessa alatasolla n. 45 minuuttia tai kunnes kokeiltaessa tikkuun ei jää taikinaa.

Kun kakku on melkein paistunut, tee kostutusliemi. Pane mehut ja sokeri kattilaan ja kuumenna, kunnes sokeri on sulanut. Älä anna kiehua.

Kun olet ottanut kakun uunista, pistele sen pintaan paljon reikiä ohuella tikulla. Lusikoi puolet kostutusliemestä kakun päälle ja seisota 2-3 minuuttia (eli kunnes liemi on kunnolla imeytynyt). Kumoa kakku ritilälle ja poista vuoka. Pistele pintaan reikiä ja lusikoi loput liemestä päälle. Jäähdytä kakku.

Valmista kuorrute. Sekoita sitruunamehuun tomusokeria niin paljon, että seos on löysähköä (levittyy helposti kakun päälle ohuehkoksi kerrokseksi). Kaada kuorrute kakun päälle. Suosittelen käyttämään ritilää vielä tässäkin vaiheessa ja vasta sitten siirtämään kakun tarjoilulautaselle, koska kuorrutetta yleensä valuu kakun reunojen yli.

Kakku on parempaa, jos se saa maustua kylmässä ainakin pari tuntia ennen tarjoilemista.

Lampaanjauheliha-munakoisorullat

Meillä rakastetaan lammasta ja munakoisoa, joten HS:n ruokasivujen ohje pääsi heti kokeiluun (klik). Koska meillä oli lampaanjauhelihaa valmis 400 g:n paketti, täytettä tuli tehtyä suunnilleen kaksinkertainen annos. Munakoisojakin oli kolme, tosin kaksi niistä olivat aika pieniä. Silti rullia tuli vain 18 reseptissä mainitun kahdenkymmenen sijaan, eikä täytettäkään jäänyt yli kovin paljon. Ylijääneen täytteen paistoin pannulla lihapulliksi.

Ruoka ei ollut mikään tajunnanräjäyttävä elämys, mutta varsin maukasta viikonloppuruokaa ja mukavaa vaihtelua.

Tarjoile rullat sellaisinaan tai esim. lohkoperunoiden tai riisin kanssa.

2 keskikokoista munakoisoa
öljyä paistamiseen

Täyte:
200 g lampaanlihaa
1 dl ranskankermaa
50 g raastettua parmesaania
25 g ranskanleivän sisusta
1 iso kananmuna
1-2 valkosipulinkynttä
nippu silputtua lehtipersiljaa
ripaus suolaa
mustapippuria myllystä
hyvää neitsytoliiviöljyä

Leikkaa pestyt munakoisot pituussuunnassa vajaan sentin paksuisiksi viipaleiksi ja ripottele niille suolaa. Pane viipaleet lävikköön ja itketä niitä tunnin ajan. Ei huvittanut odottaa niin kauan, joten munakoisot saivat itkettyä ehkä suunnilleen sen aikaa, kun tein täytteen.

Pane kaikki täytteen ainekset tehosekoittimen kulhoon. Aja tasaiseksi massaksi. Nosta seos viileään munakoisojen käsittelyn ajaksi.

Huuhtele munakoisoviipaleet ja kuivaa ne. Paista viipaleet pannulla oliiviöljyssä molemmilta puolilta pehmeiksi.

Nosta munakoisoviipaleille täytettä ja rullaa leveämmästä päästä alkaen tiukoiksi rulliksi. Nosta rullat saumakohta alaspäin uunivuokaan tai leivinpaperin päälle pellille. Vuoka on parempi ratkaisu, jollet halua pestä peltiä – rullista nimittäin irtoaa nestettä.

Pirskottele vielä halutessasi oliiviöljyä rullien päälle. Munakoiso imee paistettaessa niin paljon öljyä ja täytekin on rasvaista, joten en lisännyt enää öljyä. Paista 175 asteessa noin 30 minuuttia (kunnes jauheliha on kypsää).

Feta-tomaattimunakas ja mangolassi

Jälleen eräs lauantaiaamu ja herkullinen aamiainen.

Annokset ovat kahdelle.

Munakas

4 munaa
suolaa, pippuria, ripaus timjamia
1 iso tai 2 pientä tomaattia pilkottuna
n. 50 g feta- tai salaattijuustoa pieninä kuutioina
öljyä paistamiseen

Riko munat kulhoon. Lisää mausteet. Riko rakenne ja lisää tilkka vettä, jos haluat pehmeämpää munakasta.

Paista munakas pannulla molemmilta puolilta. Kun munakas on valmis, levitä puolen munakkaan päälle tomaatti ja fetajuusto. Käännä toinen puolikas täytteen päälle ja leikkaa kahtia. 

Mangolassi

3 dl maustamatonta jogurttia

puoli purkkia säilykemangoa
loraus mangojen lientä
jäitä

Mittaa jogurtti kulhoon, lisää mangot ja sokerilientä. Surauta sauvasekoittimella tasaiseksi. Lisää tarvittaessa lisää sokerilientä, jos haluat makeampaa lassia. Kaada laseihin ja lisää reilusti jääpaloja. Juo pillillä.

Pistaasi-valkosuklaa-jogurttijäätelö

"Oli pakko" keksiä jäätelöohje, kun brownieista jäi tähteeksi pistaasipähkinöitä ja valkosuklaata. Valkosuklaan vastapainoksi halusin raikkautta, joten jogurtti tuntui luontevalta ainesosalta. Olen lukenut, että jogurttijäätelöä ei voi säilyttää pitkään, koska se kiteytyy, mutta eipä tämä olisi muutenkaan kauan pakastimessa vanhentunut...

250 g maustamatonta jogurttia
1 prk valmista vaniljakastiketta 
65 g valkosuklaata
1 dl kuorittuja pistaasipähkinöitä (suolattomia)
1 rkl sokeria

Sulata valkosuklaa ja anna sen jäähtyä. Kuori pistaasipähkinät ja rouhi ne.

Mittaa jogurtti, vaniljakastike ja sokeri kulhoon. Sekoita valkosuklaa joukkoon. Osa valkosuklaasta jähmettyi, kun lisäsin sen nesteeseen, mutta sattumat eivät jäätelössä haitanneet. Sekoita joukkoon vielä pistaasipähkinät.

Jos käytät jäätelökonetta, käsittele massaa koneen ohjeen mukaan.

Jos et omista jäätelökonetta, toimi näin:
1. Käytä mahdollisimman "kiinteää" jogurttia, esim. Bulgarian ruokajogurttia ja vaahtoutuvaa vaniljakastiketta.
2. Sekoita jogurtti, valkosuklaasula, sokeri ja pähkinärouhe.
3. Vaahdota vaniljakastike, ja yhdistä vaahto jogurttiseokseen.
4. Pakasta, kunnes seos on jäähileistä. Sekoita tehosekoittimella tasaiseksi. Pakasta uudelleen ja sekoita toisen kerran noin tunnin kuluttua. Anna jäätyä.

EDIT: Suolattomia pistaasipähkinän sydämiä saa ainakin Punnitse&Säästä -kaupoista.

Chili-pistaasibrowniet

Olen tehnyt joskus aikaisemmin chilillä ja pistaasipähkinöillä höystettyjä brownieita, mutta onnistuin hukkaamaan reseptin, joten jouduin säveltämään. Lähtökohtana toimi Fazerin Kolmen suklaan browniet (ohje löytyy täältä).

Syö pala, toinenkin, ja kuolet nuorempana, mutta onnellisena. Täydellinen tummapaahtoisen kahvin seuralainen.

200 g voita
200 g tummaa suklaa
3 munaa
3 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1 dl kaakaojauhetta
65 g valkosuklaata
1 dl kuorittuja pistaasipähkinöitä (reilu 100 g), mieluiten suolattomia
1 tai 2 punaista thaichiliä (mieluiten tuoretta, mutta kuivattukin käy)

Sulata tumma suklaa ja voi mikrossa matalalla teholla lyhyissä pätkissä (tai vesihauteessa). Jätä jäähtymään.

Kuori pistaasipähkinät ja mittaa ne. Leikkaa ne veitsellä karkeaksi rouheeksi. Rouhi valkosuklaa reiluiksi paloiksi. Poista chilistä siemenet ja hienonna se ihan hienoksi.

Vatkaa munat ja sokeri valkoiseksi vaahdoksi. Sekoita varovasti joukkoon suklaa-voisula. Yhdistä jauhot ja kaakaojauhe ja siivilöi ne vaahtoon. Heitä sekaan vielä valkosuklaa, pistaasirouhe ja chili. Sekoita mahdollisimman vähän.

Vuoraa uuninkestävä suorakaiteen tai neliön muotoinen vuoka leivinpaperilla (halkaisija n. 20 cm). Kaada taikina vuokaan ja tasoita pinta. Paista 175-asteisessa uunissa n. puoli tuntia (uunista riippuen 30-40 minuuttia). "Kakku" on uunista otettaessa aika pehmeän oloinen, mutta se kiinteytyy jäähtyessään.

Anna leivoksen jäähtyä täysin. Leikkaa se sitten suorakaiteiksi tai kolmioiksi.

Brownie on tylyä tavaraa, joten kovin isoa palaa ei jaksa kerralla syödä. Yhdellä chilillä tulisuus jäi erittäin hennoksi, joten jos haluat vähän selvemmin erottuvaa chilisyyttä, lisää toinen.

Club sandwich

1 annos

3 viipaletta paahtoleipää
1 hunajamarinoitu (tai vastaava) broileripihvi
4 viipaletta pekonia
pari salaatinlehteä (jäävuorisalaattia)
1 tomaatti
pieni punasipuli
3 rkl majoneesia

Viipaloi tomaatti niin, että saat neljä isoa viipaletta (ei kantapaloja). Viipaloi sipuli. Yhteen annokseen ei saa koko sipulia käytettyä.

Paista pekoni rapeaksi ja nosta talouspaperin päälle valumaan. Paista broileripihvi pekonirasvassa. Sillä aikaa, kun broileri paistuu, paahda leipäviipaleet.

Kokoa leipä: Levitä majoneesia leipäviipaleille. En yleensä mittaa majoneesia, vaan ruuttaan vain reilusti suoraan tuubista. Pane alimmaisen viipaleen päälle salaatinlehti, sitten kaksi tomaattiviipaletta, pari sipuliviipaletta, kanapihvi ja kaksi siivua pekonia. Pane tämän päälle leipäviipale. Pane toisen leipäviipaleen päälle taas salaatinlehti, kaksi siivua tomaattia, sipulia ja kaksi pekoniviipaletta. Aseta päällimmäiseksi leipäviipale majoneesipuoli alaspäin.

Yritä syödä sotkematta itseäsi kovin pahasti.

Rikkaat ritarit

Tämä ruoka ei kaivanne esittelyjä. Voissa paistettu vehnäpulla hillon ja kermavaahdon kanssa on syntisen hyvää.

Ohje on neljälle

8 paksuhkoa viipaletta ranskanleipää (saa olla kuivahtanutta)
tilkka maitoa
reilu nokare suolaista voita
hilloa (esim. lettuhilloa)
2 dl vaahtoutuvaa kermaa
2 tl sokeria

Kostuta leipäviipaleet nopeasti maidossa. Jos leipä on tuoreehkoa, se imaisee maidon hetkessä, joten varo kostuttamasta liikaa.

Sulata voita pannussa ja kuumenna. Paista leivät keskilämmöllä molemmilta puolilta kullanruskeiksi. Nosta leivät lautasille ja anna jäähtyä hetki. Vaahdota kerma ja makeuta sokerilla.

Tarjoile ritarit hillon ja kermavaahdon kanssa.

Ameriikan ihmeitä: suklaamurupikkuleipiä valmistaikinasta

Teimme hiljattain ruokaekskursion Tampereen Stockmannille. Mukaan tarttui pussillinen Betty Crocker -merkkistä pikkuleipätaikinaa. 

Pikkuleipien tekeminen on nopeaa ja vaivatonta. Pussin sisältöön sekoitetaan 1 kananmuna ja 1/2 dl ruokaöljyä (rypsiöljyä) sekä pari ruokalusikallista vettä. Valmiista taikinasta pudotellaan kukkurallisen teelusikallisen kokoisia mönttejä leivinpaperille ja paistetaan 175 asteessa (10-15 min uunista ja pikkuleipien koosta riippuen) kunnes keksit ovat kiinteitä reunoilta ja vähän pehmeitä keskeltä.

Testiyleisöksi pääsi jälleen roolipelipoppoo. Tuote sai poikien hyväksynnän, tosin mies kommentoi ensimmäisen paistoerän "rapeutta". Tämä olikin ihan aiheellinen kommentti, sillä tämänkaltaiset pikkuleivät ovat parhaimmillaan vähän pehmeinä. Paistoin ensimmäistä erää vähän liian pitkään, sillä pussin ohjeessa mainittuja paistoaikoja joutui arvailemaan (ohjeessa puhuttiin "pikkuleipäpellistä", cookie sheet, joka ei ole yksi yhteen suomalaisen leivinpaperilla peitetyn uunipellin kanssa). Koska en ole juuri pikkuleipiä paistanut, niin sopivaa pehmeyttä oli vaikea arvioida. Sopiva paistoaika keskikokoisille pikkuleiville näytti olevan 10-12 minuuttia.

En ole aikaisemmin testannut tällaisia valmistaikinoita, mutta tämä ylitti odotukseni: maku ei ollut mielestäni teollinen ja suklaapaloja oli reilusti.

Avokado ja balsamico – kuin luodut toisilleen

Kermainen avokado kaipaa rinnalleen happamia makuja. Mikä olisikaan hienostuneempi kumppani kuin vivahteikas balsamico-etikka. Lisätään vielä katkarapuja, niin saadaan herkullisen helppo alkupala. Meidän huushollissa tämä ruoka toimii yleensä iltapalana silloin, kun kaipaan vaihtelua iänikuiseen ruisleipä+hedelmä -linjaan; tällöin annoskoko on 1 avokado per nainen ja reilusti katkarapuja (mies ei välitä katkaravuista eikä suuremmin kai avokadostakaan).

Avokadon kanssa sopii mielestäni paremmin pirskahtelevan kirpeä nuori balsamico kuin pitkään kypsytetty. Mutta tässä on kyse henkilökohtaisesta makupreferenssistä – jos pidät enemmän kypsytetyn balsamicon pyöreämmästä ja makeammasta mausta, niin käytä sitä.

Avokadon ostaminen on kenties tämän reseptin haasteellisin osuus: kaupat ovat pullollaan kivikovia avokadoja. Älä osta sellaista, sillä se kypsyy huonosti keittiön pöydällä. Kypsät avokadot ovat yleensä hyvin tummia ja tuntuvat sormella painettaessa kimmoisan pehmeiltä. Ihan löllö avokado on luonnollisesti ylikypsä tai pilallinen.

Ainesmäärät eivät ole niin justiinsa: jos rakastat balsamicoa, lorauta sitä reilusti; jos katkaravut maistuvat, älä pihtaile niiden määrässä. Jos et ylipäänsä harrasta balsamicoa, niin sitruunamehukin sopii avokadon maustamiseen; käytä sitä vähän varovaisemmin kuin balsamicoa. Kunhan et pippuroi liikaa, niin tässä herkussa et voi epäonnistua.

Balsamicolla maustettua avokadoa katkarapujen kera
Kahdelle

1 avokado (puolikas per syöjä)
n. 4 rkl balsamicoa
loraus oliiviöljyä
mustapippuria
pari kourallista pakastekatkarapuja sulatettuna (jos haluat hifistellä, käytä kuorellisia katkarapuja)

Tämän ruoan voi tarjoilla kahdella eri tavalla:
1. Konstailematon tapa: Halkaise avokado ja poista kivi. Tarjoa avokadonpuolikkaat kokonaisina. Lorauta kiven jättämään kuoppaan reilusti balsamicoa (jos pidät balsamicosta erittäin paljon, niin täytä kuoppa sillä) ja pieni tilkka oliiviöljyä. Rouhi päälle hieman mustapippuria. Ripottele avokadon päälle katkarapuja. Syö lusikalla.
2. Vähän vaivalloisempi, mutta fiinimpi tapa: Kuori avokado ja paloittele hedelmäliha kauniisti. Asettele avokado lautasille, pirskottele päälle balsamicoa ja oliiviöljyä. Mausta mustapippurilla. Kruunaa keko katkaravuilla. Syö haarukalla.

PS. Kiitos tästä reseptistä kuuluu äidilleni.

Sieni-sipulimunakas ja kolmen marjan smoothie

Tykkään tehdä aamiaisia. Yleensä tällaiseen "parempaan" aamiaiseen kuuluu munakas, smoothie, pieni voileipä, hedelmä (verigreippi on erityinen suosikkini) ja haudutettu tee. 

Sieni-sipulimunakas
Kahdelle

3 munaa
1 pieni sipuli
1 dl kuivattuja suppilovahveroita
kuumaa vettä
öljyä
suolaa, pippuria, meiramia

Pane kuivatut sienet kulhoon. Kaada päälle kuumaa vettä niin, että sienet juuri ja juuri peittyvät. Kuivatut suppilovahverot ennallistuvat hetkessä, joten liotusajaksi riittää n. 5 minuuttia. Viipaloi sipuli.

Riko munat kulhoon ja vatkaa niiden rakenne rikki. Mausta ripauksella suolaa, pippuria ja hyppysellisellä meiramia. Sekoita joukkoon liotetut sienet ja maun mukaan osa sienten liotusvedestä.

Kuumenna öljyä paistinpannussa. Kuullota sipuliviipaleita hetki. Kaada munakasmassa pannulle ja anna sen hyytyä hiljalleen miedolla lämmöllä. Käännä munakas, kun pinta on hyytynyt ja paista vielä hetki. 

Kolmen marjan smoothie
Kahdelle

3 dl maustamatonta jugurttia
jäisiä mustikoita, mustaherukoita ja vadelmia pari kourallista kutakin
juoksevaa hunajaa
tilkka vettä tai maitoa

Kaada ainekset blenderiin ja pyöräytä tasaiseksi. Lisää halutessasi hunajaa makeutukseksi ja vettä tai maitoa ohentamaan juomaa. Pidän marjaisesta smoothiesta, joten minun juomassani on yleensä lähes yhtä paljon marjoja kuin jugurttia. Jos marjat ovat pieniä, kuten tässä ohjeessa, niin useimmat sauvasekoittimetkin jaksavat soseuttaa ne jäisinä.

Tarjoile korkeasta lasista.

Jauheliha-linssikeitto

Tein nyt sitten arkiruokaversion retkellä testatusta Ylämäkikeitosta. Toimii.

4 annosta

400 g naudanjauhelihaa
1 sipuli silputtuna
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
1 purjon valkoiset osat suikaloituna
3 dl punaisia linssejä (muutkin linssit käyvät, mutta keittoaika on pitempi)
1,5 l vettä
3 rkl kanafondia
3 rkl ketsuppia
2 rkl tomaattipyreetä
2 tl korianterijauhetta
1 tl paprikaa
mustapippuria myllystä
pari rkl kasviöljyä

Kuumennä öljyä kattilassa. Kuullota siinä sipulia ja valkosipulia hetki. Lisää jauheliha ja ruskista se.

Kaada vesi kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi. Lisää linssit, purjo, fondi, ketsuppi, tomaattipyree ja mausteet. Anna hautua pienellä lämmöllä n. 20 minuuttia.

Helppo tarte Tatin

Olen kerran aikaisemminkin yrittänyt tehdä tarte Tatinia, mutta silloin reseptissä oli kaikki pielessä eikä piirakasta tullut ollenkaan piirakkaa, vaikka taikina ja omenat kyllä hyvältä maistuivatkin. Hiljattain mummolassa vieraillessani löysin kuitenkin tosi helpon ohjeen, jolla onnistuisi varmaan tumpelompikin leipuri (ohje on jostain "viini&ruoka" -tyyppisestä lehdestä).

Maustepippurilla maustettu tarte Tatin omenoista ja kirsikoista
(En käyttänyt kirsikoita, kun halusin ihan vain perinteistä omenaista piirakkaa.)

1 (400 g) iso lehtitaikinalevy
70 g voita
3/4 dl ruokosokeria
5-6 pientä omenaa (kiinteät ja kirpeähköt ovat parhaita, eli pihapuun omenat ovat yleensä sopivia)
(1 1/2 dl kirsikoita)

1/2–3/4 tl maustepippuria
(vaniljajäätelöä – on hyvää ilmankin, mutta toki lämmin piiras ja jäätelö on klassikkoyhdistelmä)

Ota lehtitaikina huoneenlämpöön sulamaan. Se sulaa reilussa tunnissa. Voit käyttää myös pieniä lehtitaikinalevyjä ja kaulia ne yhteen.

Mittaa voi ja sokeri valurautaiseen paistinpannuun (halkaisija n. 24 cm), jossa on uuninkestävä kahva. Nosta pannu liedelle ja sulata voi miedolla lämmöllä.

Kuori omenat ja poista kodat. Paloittele kukin omena 4:ään lohkoon. (Halkaise kirsikat ja poista siemenet.)

Nosta pannu liedeltä. Asettele omenalohkot pannuun ympyrän muotoon kupera pinta alaspäin. Ei haittaa, vaikka lohkot menisivät vähän toistensa päälle, sillä ne kutistuvat kypsyessään. (Asettele kirskkat väleihin.) Nosta pannu liedelle ja anna omenoiden (ja kirsikoiden) hautua keskilämmöllä 20 minuuttia.

Siirrä paistinpannu 200-asteisen uunin keskitasoon ja kypsennä 20 minuuttia. Kaulitse taikinalevy hieman ohuemmaksi. Leikkaa taikina esimerkiksi lautasta mallina käyttäen hieman paistinpannua suuremmaksi ympyräksi. Ota pannu pois uunista hetkeksi. Nosta taikina pannuun omenoiden päälle. Painele taikinan reunat alas ja pistele siihen muutama reikä. Jatka kypsentämistä uunissa noin 20–25 minuuttia, kunnes taikina on kullanruskea ja lehtevä.

Tältä piirakka näytti uunista ottamisen jälkeen.

Tässä kohtaa ohje sanoo, että piirakan pitäisi antaa levätä 5 minuuttia ennen lautaselle kumoamista. Sanoisin, että on kyllä parempi kumota se heti, sillä ainakin minulle kävi niin, että omenat olivat tarttuneet hieman pannun pohjaan ja jäivät kumotessa siihen kiinni. Kun tein piirakkaa toisen kerran, en odotellut, vaan kumosin sen heti – eikä tarttunut kiinni.

Piirakka oikein päin.

Lopuksi rouhi pinnalle maustepippuria. Tarjoile uunituoreena. On hyvää myös jäähtyneenä. Omenat maistuvat ihanasti toffeelta. Tätä on pakko tehdä viikonloppuna uudestaan, koska pihapuussa riittää omenia ja pakastimessa lehtitaikinaa.