Suklaaperhoskakku

 

Ensimmäinen "virallinen" (jollekulle muulle kuin sukulaisille tehty) tilauskakku lähti eilen maailmalle. Jei!

Tämä oli tällainen (minulle) tuttu ja turvallinen peruskakku, joskin kokeilin vähän erilaista suklaapohjaa vaihteeksi. Tein pohjan alun perin leivinjauheettomana, mutta kun leipaisin tuossa lauantai-iltana vielä minikakun tyttäreni iloksi, niin huomasin, että pieni ripaus leivinjauhetta kyllä paransi rakennetta. Eli reseptistä löytyy leivinjauhe.

Tämänkokoisesta kakusta riittää - vähän tilanteesta riippuen - 10-15 hengelle. Tekemiseen kuluva aika ja vaiva ovat kyllä aika lailla samaa tasoa, tekipä kakun tämänkokoisena tai vaikka puolet pienempänä. Kun nyt kyseessä oli vanha ja testattu resepti (paitsi tuo pohja) ja vanhat ja tutut koristeet, niin kaikkineen aikaa kului n. 2,5 tuntia. Alkaa olla jo vähän rutiinia hyppysissä.

Suklaaperhoset alkavat olla varsinaisia nimikkokoristeitani. Ne ovat näyttäviä, mutta nopeita ja helppoja tehdä (no, tästä voi olla montaa mieltä). Tällä kertaa tein ne ihan oikeasta maitosuklaasta, koska onnistuin vihdoin temperoimaan suklaata sellaisella menetelmällä, että se onnistunee jatkossakin lähes idioottivarmasti (palaan aiheeseen myöhemmin). Pintaan töpötin vielä kultaista tomuväriä.

Kakkupohja

5 isoa munaa
200 g sokeria
125 g (normaalisuolaista) voita
125 g suklaata
200 g vehnäjauhoa
3 ml leivinjauhetta

Sulata voi ja suklaa varovasti kattilassa. Sekoittele, älä polta suklaata. (Käytän yleensä normaalisuolaista voita suklaakakkupohjissa, koska pieni ripaus suolaa korostaa suklaan makua. Suolattu voi on lisäksi suolatonta halvempaa.) 

Vatkaa munat ja sokeri pyöreäpohjaisessa metalli- tai lasikulhossa kuuman vesihaudekattilan päällä jämäkäksi vaahdoksi. Huom: kulhon pohja ei saa koskea veteen. 

Kaada suklaa-voiseos kulhon reunoille ja sekoita varovasti reunoja myöten. Kun seos on suunnilleen tasaista - ei haittaa, vaikka pohjalla olisi vähän suklaisempaa tavaraa - kääntele vähän kerrallaan taikinaan jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe.

Kaada taikina vuokaan, jonka pohja on voideltu ja sitten leivinpaperoitu. Paista 200-asteisessa uunissa 35-40 minuuttia.

Anna kakkupohjan jäähtyä kunnolla ennen leikkaamista ja täyttämistä. Jääkaappikylmää pohjaa on helpointa leikata.


Vadelma-Daim-tuorejuusto-limettitäyte

3 liivatelehteä 
4 dl vispikermaa
400 g maustamatonta tuorejuustoa
1 dl sokeria
1 1/2 pussia Daim-rakeita
3 limetin kuori
2 limetin mehu
450 g jäisiä vadelmia

+maitoa tms. kakun kostuttamiseen

Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan.

Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi. Lisää tuorejuusto ja sokeri ja jatkaa vatkaamista, kunnes mousse on jämäkkää. Lisää limetinkuoriraaste.

Kuumenna limettimehu mikrossa kiehuvan kuumaksi ja liuota siihen liivatelehdet. Kaada liivateneste pienissä erissä mousseen samalla, kun vatkaat sitä.

Sekoita lopuksi täytteen joukkoon Daim-rakeet.

Kostuta kakkupohjat haluamallasi kostukkeella, esim. maidolla. Täytä kakku niin, että levität ensin moussen ja painelet siihen sitten jäisiä vadelmia.


Päälle

Suklaaganache:
80 g suklaata
1 dl kuohukermaa

Rouhi suklaa pieniksi muruiksi. Kiehauta kerma kattilassa, ota pois liedeltä. Sekoita suklaa kerman joukkoon. Anna jäähtyä hetken, ettei ganache ole liian juoksevaa. 

Kermapursotus: 4 dl vispikermaa (olisi kannattanut laittaa viisi, koska tuo määrä riitti rimaa hipoen) ja 3 rkl vaniljakreemijauhetta sekä vähän ruskeaa elintarvikeväriä.

Lisäksi: kourallinen Daim-rakeita "kullattuna" sekä 20 g Fazerin sinistä perhosiin.

Se parempi mojitokakku

No nyt aletaan puhua: tein raikkaamman version tästä edellisen postauksen kakusta, ja olin sangen tyytyväinen. Genovalainen sokerikakkupohja sai vähän limettisempää ja paljon vähemmän sokeria sisältävää kostuketta ja kuorrutteekseen happamampaa ja tasapainoisempaa voi-tuorejuustokreemiä. Ei tämäkään mitään kevytkakkua ole, mutta eipähän tule sokeriähky pelkästä ajattelemisesta.

Mutta lyhyestä kakku kaunis: 

Genovalainen sokerikakkupohja

Sokerisiirappi

50 g fariinisokeria

1 dl vettä

12 cl valkoista rommia

4 limettiä (raasta kuori ja purista mehu)

reilusti tuoreita mintunlehtiä (noin yksi ruukku) 

Mittaa sokeri, vesi ja rommi kattilaan. Keitä, kunnes sokeri sulaa. Lisää raastettu limetinkuori ja limettimehu. Keitä viitisen minuuttia. Nosta kattila levyltä ja lisää mintunlehdet. Anna maustua.

Tuorejuusto-voikreemi

300 g maustamatonta tuorejuustoa

200 g suolatonta voita

150 g valkosuklaata

1 dl sokeria
1 dl vettä

2 vaniljatangon siemenet

Sulata ensin suklaa vesihauteessa (pyöreäpohjaisessa metallikulhossa). Lisää sitten muut aineet, sekoita ja anna niidenkin sulaa. Sekoita tasaiseksi. Siirrä kulho erittäin kylmään veteen ja ala vatkata sähkövatkaimella. Vatkaa, kunnes seos on kuohkeaa, mutta vielä löysähköä (muistuttaa löysähköä kermavaahtoa) - se kiinteytyy kakkuun levitettäessä vielä hieman.

Kokoa kakku:

Halkaise kakkupohja. Kostuta puolikkaiden vastakkain tulevat pinnat (eli leikkuupinnat) mojitosiirapilla. Levitä täytettä puolikkaiden väliin. Levitä loput kreemistä kakun päälle ja sivuille.

Painele kakun reunoille n. 100 g rouhittuja, kevyesti paahdettuja pekaanipähkinöitä (paahda n. 150 asteisessa uunissa muutama minuutti).

Koristele kakku pekaanipähkinän puolikkailla ja limettilohkoilla. Limettilohkoista voi puristaa mehua kakkupalojen päälle. 

Mojito-genoise

Bongasin tämän kakun taannoin Australian Masterchef -ohjelmasta. Maut vaikuttivat kiinnostavilta, ja lisäksi genovalaisen sokerikakun (genoisen) valmistusmenetelmä sai minut uteliaaksi, koska olen etsinyt täydellistä sokerikakkupohjaa jo pitkään. No, se täydellinen sokerikakkupohja löytyi.

Kakun maut olivat myös hyviä, mutta mielestäni - ja koemaistajien mielestä - se oli aivan liian makea (sanoisin, että jenkkimakea). Aion kyllä ottaa revanssin joskus ja vähentää kostutussiirapista sokeria sekä lisätä rommia ja sitrusta ja tehdä kakkuun mahdollisesti jonkinlaisen tuorejuustokreemin, joka olisi raikkaampi kuin voi-tomusokerikreemi.

Summa summarum: jos tykkäät supermakeista leivonnaisista, niin tämä on sinua varten. Jos vähempikin riittää, niin kannattaa tsekata tuunattu versio (se löytyy täältä).

Genoise poikkeaa perinteisestä suomalaisesta sokerikakusta siten, että munat ja sokeri vaahdotetaan vesihauteessa ja taikinaan lisätään hieman voita. Leivinjauhetta ei tarvita. Tuloksena on kuohkea, mutta jämäkkä sokerikakku, joka EI maistu paistetulta munalta ja kohoaa tasaisesti. Victory!


Genovalainen sokerikakku

6 munaa
260 g sokeria
115 g voita sulatettuna
+ pieni nokare voita vuokaan
260 g vehnäjauhoa

Lämmitä uuni 200 asteeseen (kiertoilma 180 astetta). Rasvaa 25-senttisen vuoan pohja voinokareella ja leivinpaperoi se. Älä rasvaa vuoan reunoja.

Täytä n. kolmannes ison kattilan tilavuudesta vedellä ja kiehauta vesi. Nosta kattila levyltä. Laita kattilan päälle metalli- tai lasikulho ja tarkista, ettei pohja kosketa vettä.

Riko munat kulhoon ja ala vatkata. Kun munat alkavat vaahdota hieman, ala lisätä sokeria vähitellen niin, että sokeri liukenee. Vatkaa jämäkäksi vaahdoksi.

Kaada sulatettu voi vaahdon reunoille (ei keskelle kulhoa). Kääntele voi munavaahtoon mahdollisimman vähin liikkein ja samalla kulhoa pyörittäen. Kaada myös jauhot kulhon reunoille, n. kolmannes kerrallaan. Kääntele jokainen erä varovasti taikinaan niin, että seos on tasaista.

Paista uunin keskitasolla 30-35 minuuttia. 

Anna kakun vetäytyä n. 10 minuuttia, kumoa kakkuritilälle jäähtymään ja anna jäähtyä kokonaan ennen leikkaamista ja täyttämistä. Leikkaa kahteen osaan.


Mojitosiirappi

150 g fariinisokeria
40 ml vettä
80 ml valkoista rommia
2 limettiä (raasta kuori ja purista mehu)
pari kourallista tuoreita mintunlehtiä

Mittaa sokeri, vesi ja rommi kattilaan. Keitä, kunnes sokeri sulaa. Lisää raastettu limetinkuori ja limettimehu. Keitä viitisen minuuttia. Nosta kattila levyltä ja lisää mintunlehdet. Anna maustua.


Voikreemi

300 g huoneenlämpöistä voita
600 g tomusokeria
3:n vaniljatangon siemenet
2-3:n limetin raastettu kuori

Vatkaa voita, kunnes se hieman vaalenee ja kuohkeutuu. Lisää sokeria vähitellen ja jatka vatkaamista. Mausta vaniljalla ja limetinkuorella. Vatkaa, kunnes kreemi on vaaleaa ja kuohkeaa.


Pekaanipraliini

200 g pekaanipähkinöitä, varovasti paahdettuja (paahda 150-asteisessa uunissa muutama minuutti)
200 g taloussokeria
kasviöljyä

Öljyä leivinpaperi kevyesti.

Sulata sokeri miedolla lämmöllä pannussa ja anna sen ruskistua hieman. Lisää pekaanipähkinät ja sekoita.

Kaada praliini leivinpaperilla ja anna sen jäähtyä ja kovettua.

Rouhi praliini yleiskoneen leikkuuterällä (tai vastaavalla) karkeaksi muruksi.


Kokoa kakku: 
Laita nokare voikreemiä kakkulautaselle kakun alle (estää liukumisen). Kostuta alempi kakkupohja ja levitä sen päälle kreemiä (n. kolmannes). Kostuta ylemmän puolikkaan leikkuupinta ja aseta se kreemin päälle.

Kuorruta kakku lopulla kreemillä - myös reunat. Anna kakun levähtää n. 15 minuuttia jääkaapissa. Painele reunoille pekaanipraliinia.

Koristele limettilohkoilla ja pekaanipähkinän puolikkailla. Jokainen syöjä voi puristaa oman kakkulohkonsa päälle hieman limettimehua.

Kolmen suklaan lakkakakku

Leivoin kaksi tällaista kakkua poikamme nimiäisiin. Olen aiemminkin tehnyt hyvin samankaltaista lakkakakkua, mutta tällä kertaa halusin kokeilla sacher-pohjaa ja jotain muuta kuorrutetta kuin marsipaania (koska se jää yleensä syömättä).

Vauvakoriste oli sokerimassaa, perhoset Candy meltsiä. Candy meltseistä on helppo tehdä tuonkaltaisia koristeita pursottamalla sitä leivinpaperille, jonka toiselle puolelle on piirretty haluttu kuvio ja kuivattamalla muotoonsa esim. taitetun pahvin päällä.  

Tein kolme sacherkakkupohjaa, jotka jaoin vuokiin niin, että yhdestä tuli hieman ohuempi. Kaksi paksumpaa leikkasin kolmeen osaan ja ohuimman kahteen - tästä ohuemmasta pohjasta tuli "ylimääräinen" kerros molempiin kakkuihin, jolloin täytevälejä tuli kolme.

Kakkupohjan ohje on tässä yksinkertaisena. Tämä riittäisi n. 10-15 hengen kakkuun, joten jos haluat tehdä kuvissa näkyvän 20 hengen kakun, puolitoistakertaista ohje. (Määriä on vaikea laskea puolitoistakertaiseen ohjeeseen - siksi kirjoitin ohjeen yksinkertaisena.) Täytteen ja kuorrutteen määrät ovat kuitenkin 20 hengen kakkuun mitoitettuja.

Sacher-kakkupohja
Resepti täältä

140 g tummaa suklaata
140 g huoneenlämpöistä voita
115 g tomusokeria tai erikoishienoa sokeria (caster sugar)
5 isoa munaa
1/2 tl vaniljauutetta
85 g mantelijauhetta 
55 g vehnäjauhoa

Lämmitä uuni 180 asteeseen. Voitele 25-senttinen kakkuvuoka ja leivinpaperoi pohja.

Sulata suklaa vesihauteessa: Kiehauta kattilassa vettä, nosta kattila levyltä ja laita päälle (pyöreäpohjainen) metallikulho niin, ettei kulhon pohja koske veteen. Sekoittele suklaata, kunnes se sulaa. Anna suklaan jäähtyä hieman.

Erottele keltuaiset valkuaisista. Laita valkuaiset tarpeeksi isoon vatkauskulhoon.

Vatkaa voita ja sokeria, kunnes seos on kuohkeaa. Lisää suklaasula sekä vaniljauute ja vatkaa tasaiseksi. Vatkaa joukkoon munankeltuaiset.

Kääntele taikinan joukkoon mantelijauhe ja vehnäjauhot.

Vatkaa valkuaiset jäykäksi, mutta ei kuivaksi vaahdoksi. Lisää n. kolmannes valkuaisvaahdosta taikinaan ja sekoita voimakkaasti. Kääntele loput vaahdosta varovasti taikinaan.

Kaada taikina vuokaan ja paista n. 45-50 minuuttia tai kunnes tikkuun ei tartu enää taikinaa.

NB: Taikina ei sisällä lainkaan leivinjauhetta - kyseessä ei siis ole virhe - vaan kohoaminen perustuu taikinaan sitoutuneeseen ilmaan.

Täyte yhteen 20 hengen kakkuun (kolmeen täyteväliin)

300 g maustamatonta tuorejuustoa
4 dl vispikermaa
250 g valkosuklaata sulatettuna
1,5 pussia Daim-rakeita
500 g lakkoja

+n. 2 dl maitoa

Vatkaa kerma jämäkäksi. Vatkaa joukkoon tuorejuusto. Vatkaa suklaasula sekaan. Pidä huolta, ettei suklaasula ole kuumaa (kerma sulaa ja juoksettuu), vaan enintään kädenlämpöistä. (Jos täyte kuitenkin juoksettuu, niin kannattaa kokeilla kuorrutereseptissä kuvailtua menetelmää. En mene takuuseen sen toimivuudesta, koska en ole joutunut sitä kokeilemaan tässä yhteydessä.)

Sekoita lopuksi joukkoon Daim-rakeet.

Kostuta kakkupohjat maidolla. Levitä pohjien päälle ensin lakkoja ja sitten valkosuklaamousse.

Anna täytteen jähmettyä jääkaapissa pari tuntia ennen kuorruttamista.


Maitosuklaakreemi (kuorrute)

200 g maitosuklaata
120 g suolatonta voita
200 g maustamatonta tuorejuustoa
4 rkl tomusokeria

Sulata suklaa vesihauteessa. Lisää kulhoon voi, tuorejuusto ja sokeri. Anna niidenkin sulaa ja sekoita voimakkaasti niin, että massa on tasaista.

Täytä esim. tiskiallas mahdollisimman kylmällä vedellä. Laita kuorrutekulho veteen ja ala vatkata sähkövatkaimella. Vatkaa, kunnes kuorrute muistuttaa löysähköä kermavaahtoa.

Jos vatkaat kuorrutteen kovin jämäkäksi, niin sitä on vaikeampi levittää kakun päälle. Jos kuorrute odottelee kulhossa, se saattaa jämäköityä liiaksi, mutta sitä saa notkistettua sekoittamalla. Kuorrute jähmettyy viileässä.

(Keittiökemiallinen alaviite: Alkuperäisessä ohjeessa (suklaakreemi) kehotettiin vatkaamaan pehmeä voi ja tuorejuusto sekaisin ja sekoittamaan suklaasula siihen. No, minä sain voi-tuorejuustoseoksen juoksettumaan - lieneekö ainesten lämpötila ollut väärä. Joka tapauksessa ongelma oli emulgoitumisessa ja rasvapartikkelien koossa. Vetistynyt tuorejuusto ja pikkurillin pään kokoiset voikökkäreet eivät ole kovin ihana yhdistelmä. Kun kerran kuorrute oli jo pilalla, niin ajattelin kokeilla seoksen sulattamista (auttaisi toivottavasti emulgoitumisessa) ja vatkaamista kylmävesihauteessa. Ja sehän toimi! Ensimmäiseen satsiin lisäsin suklaasulan vasta voi-tuorejuustovaahtoon, ja onnistuin taas juoksettamaan kreemin. Niinpä sulatin koko hoidon uudestaan ja vatkasin sen uudestaan kylmässä. Enpä olisi keksinyt tätä, jos en olisi joskus tehnyt suklaachantillya.

Tulen todennäköisesti kokeilemaan tätä menetelmää myös voikreemin tekemiseen, koska en pidä tomusokeri-voikreemin hieman rahisevasta rakenteesta. Tällöin voihin täytyy lisätä hieman vettä, jotta rakenteesta tulisi kuohkeampi (pienennetään seoksen rasvaprosenttia).)

Pirullisen hyvää suklaakakkua

Eräällä nettifoorumilla kyseltiin amerikkalaisen suklaakakun nimeä tai reseptiä, ja joku ehdotti devil's food cakea. Googletettuani kakun ja törmättyäni Nigella Lawsonin reseptiin, minuun iski yllättävä suklaakakkuhimo.

Pitihän sitä testata, kun melkein kaikkia aineita löytyi valmiiksi kaapista. Lopputulos vastasi odotuksia, eli tyydytti himon.

Sivutuotteena löytyi erittäin hyvä, mehukas ja jämäkkä suklaakakkupohja, johon - yllättäen - tulee vain kaakaojauhetta. En ehkä yrittäisi leipoa tällä ohjeella kovin paksua kakkua, koska uskon sen kohoavan epätasaisesti, mutta tämänkokoisena 25 cm:n vuoassa tai isompana vaikka pellillä paistettuna taikina toimii.

Devil's food cake 

 

Kakkupohja
50 g hyvälaatuista kaakaojauhetta siivilöitynä
100 g fariinisokeria
2,5 dl kiehuvaa vettä
125 g huoneenlämpöistä voita
150 g hienoa sokeria
2 (isoa) munaa
2 tl vaniljauutetta (minulla ei ollut, joten laitoin yhden ison vaniljatangon siemenet)
225 g vehnäjauhoa
1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl ruokasoodaa

Kuorrute
1,25 dl vettä
30 g fariinisokeria
175 g voita
300 g tummaa suklaata pieninä paloina


Esilämmitä uuni 180 asteeseen.

Voitele ja korppujauhota yksi 25-senttinen pyöreä vuoka tai kaksi 20-senttistä vuokaa (minä käytin isoa vuokaa, koska minulla ei ollut kahta pientä).

Pane kaakaojauhe ja fariinisokeri kulhoon. Kaada päälle kiehuva vesi ja sekoita tasaiseksi. Jätä odottamaan.

Mittaa jauhot, leivinjauhe ja ruokasooda erilliseen kulhoon ja sekoita.

Vatkaa voi ja hieno sokeri valkoiseksi "vaahdoksi". Lisää vaniljauute. Pidä vatkain käynnissä, lisää yksi muna ja vähän jauhoseosta. Lisää sitten toinen muna ja vielä vähän jauhoja.

Sekoita loput jauhot voivaahtoon. Lisää lopuksi kaakaoseos ja sekoita se varovasti taikinan joukkoon.

Kaada taikina vuokaan (tai jaa taikina kahteen pienempään vuokaan).

Jos käytit kahta pienempää vuokaa, paista kakkua n. 30 minuuttia. Yhdessä isommassa vuoassa aikaa voi mennä n. 40 minuuttia. Kokeile kakkua tikulla - jos se on puhdas, kakku on kypsä.

Anna kakun seisoa 5-10 minuuttia ennen kumoamista. Anna kakun jäähtyä kunnolla ennen kuorruttamista. 

Tee kuorrute. Mittaa vesi ja voi kattilaan. Kuumenna keskilämmöllä, kunnes voi sulaa ja seos pulpahtaa hieman. Ota kattila liedeltä.

Pane suklaa kattilaan ja hytkytä kattilaa niin, että suklaa asettuu tasaisesti seokseen. Anna seistä pari minuuttia, ja vispilöi sitten tasaiseksi ja kiiltäväksi.

Anna kuorrutteen jähmettyä rauhassa ja sekoittele sitä välillä. Kuorrutteen jähmettymiseen menee pitempään kuin tunti - toisin kuin alkuperäisessä ohjeessa väitetään. Jähmettymistä voi nopeuttaa laittamalla kattilan kylmään veteen ja sekoittelemalla seosta silloin tällöin. 

Jos teit yhden kakkupohjan, halkaise se ja laita 1/3 kuorrutteesta kakun väliin ja loput päälle. Jos taas teit kaksi pohjaa, laita kuorrutetta kahden kakun väliin ja kokoa kakku.

Minulle kävi niin, etten ehtinyt kuorruttaa kakkua ennen nukkumaanmenoa, joten kaadoin kuorrutteen pakasterasiaan ja laitoin sen jääkaappiin. Aamulla lämmitin kuorrutetta varovasti mikroaaltouunissa, jotta sain sen levitettyä kakun päälle.

Tällainen kakku on parhaimmillaan aikaisintaan seuraavana päivänä valmistamisesta ja säilyy useita päiviä (mikäli ei tule syödyksi sitä ennen). Anna kakun lämmetä huoneenlämpöiseksi ennen tarjoilua.

Sokerikakkupohja

Teki mieli lisää mansikkakakkua, joten tein lisää mansikkakakkua. Samalla kokeilin erilaista sokerikakkupohjareseptiä.

Aiemmin mainitsin, että Kinuskikissalta peräisin oleva, hieman muokattu, resepti tuottaa kyllä rakenteeltaan ja maultaan hyvää sokerikakkua, mutta myös likilaskuisen lopputuloksen. En tiedä, mikä reseptissä mättää, mutta ensimmäinen ongelmanratkaisuyritys oli vähemmän rasvaa ja enemmän jauhoja.

Lopputulos oli ihan mallikas, mutta vielä kaukana täydellisestä.

Mikä sitten oli huonoa ja hyvää? Jo kakkua paistaessani mies huomautti, että täällä haisee muna. Munanmakuisuushan on ollut ykkösinhokkini perinteisessä lasillinen munia + lasillinen sokeria + lasillinen jauhoja -sokerikakkuohjeessa. No, tämänkertainen pohja ei ollut kovin pahasti munanmakuinen, mutta kyllä siinä sellainen hienoinen paistetun munan vivahde oli. Toinen ongelmani sokerikakkujen kanssa on höttöisyys. Tämä oli ja ei ollut höttöinen. Pohjasta tuli hieman hajoavainen ja melko sienimäinen, mutta ei tämä ihan höttöisimmästä päästä ollut, vaan verrattain jämäkkä sokerikakuksi. Ja tämä pohja ei ollut likilaskuinen, vaan kohosi kauniisti ja pieni kuoppa tasoittui kakun jäähtyessä.

Täydellisen mehevän ja jämäkän sokerikakkupohjan metsästys siis jatkuu. 

4 munaa
2,5 dl sokeria
2,5 dl vehnäjauhoa
1 dl perunajauhoa
1 tl leivinjauhetta
80 g voita

Voitele ja korppujauhota 24 cm:n irtopohjavuoka.

Siivilöi jauhot erilliseen kulhoon ja sekoita niiden joukkoon leivinjauhe. Sulata voi.

Vatkaa munat ja sokeri jämäkäksi ja valkoiseksi vaahdoksi. Vaahto on tarpeeksi jämäkkää, kun vatkaimen terällä pintaan piirretty kuvio pysyy hetken aikaa kasassa.

Nostele vaahtoon jauhoseos ja voisula vuorotellen useammassa erässä. 

Kaada taikina vuokaan ja paista 175-asteisessa uunissa 40-45 minuuttia. Kokeile lopussa kypsyyttä tikulla: jos tikkuun ei tartu taikinaa, kakku on kypsä.

Anna kakun jäähtyä vuoassa ainakin 15 minuuttia ennen kumoamista. Kakkupohja kannattaa leikata jääkaappikylmänä – tällöin se ei hajoa niin helposti.

Helppo mutta täyteläinen suklaakakkupohja

Tämä ohje on alun perin Kinuskikissalta, mutta jostain syystä hän on poistanut kyseisen ohjeen sivuiltaan.

Minä kuitenkin suosin edelleen nimenomaan tätä suklaakakkupohjaa paristakin syystä:
1) Se on tosi yksinkertainen ja idioottivarma (no joo, onnistuin kerran saamaan pohjasta vähän likilaskuisen, kun sekoitin sitä liikaa). Ainemäärätkin ovat niin selkeät, että ne osaa melkein ulkoa.
2) Vaikka on olemassa mehevämpiäkin suklaakakkupohjia, niin tämä on mielestäni rakenteeltaan juuri hyvä. Se on tarpeeksi suklainen, koska siinä käytetään oikeaa suklaata kaakaojauheen sijasta, mutta se ei ole niin suklainen, että se dominoisi koko kakkua. Tymäkämmät suklaakakkupohjat nimittäin nousevat helposti päärooliin täytteen kustannuksella.

Koska lopputulos ei ole mikään ylettömän kostea itsessään, kakkupohja kannattaa kostuttaa sopivasti (esim. maidolla), jolloin se mehevöityy, mutta säilyttää edelleen jämäkän rakenteensa.

4:n munan pohja on sopiva n. 10-12 hengen kakkuun.

4 munaa
2 dl sokeria
200 g voita
200 g tummaa suklaata
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta.

Pane uuni lämpiämään 175 asteeseen.

Sulata voi ja tumma suklaa varovasti kattilassa (keskilämmöllä). Sekoita koko ajan. Mittaa jauhot ja leivinjauhe kulhoon ja sekoita ne.

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Vaahto on valmista, kun vaahdon pintaan jää hetkeksi kuvio vatkainta nostettaessa.

Siivilöi hieman jauhoja muna-sokerivaahtoon.  Sekoita ne varovasti, mutta reippaasti taikinaan.

Kaada hieman suklaa-voiseosta taikinaan ja sekoita varovasti. Jos taikina jää raidalliseksi, niin ei haittaa.

Sekoita loput jauhot ja suklaa-voiseos vuorotellen muutamassa erässä. N. 4-5 erässä on hyvä, koska muuten taikinaa voi tulla sekoittaneeksi liikaa. Älä vatkaa taikinaa, ettei siihen synny sitkoa!

Taikina on niin rasvainen, että vuokaa ei välttämättä tarvitse korppujauhottaa. Voitele se pienellä voinokareella, ja kaada taikina vuokaan. Ohjeen mukaiselle taikinamäärälle 24-senttinen vuoka on sopivin. Isompi taikina kannattaa paistaa suosiolla isompihalkaisijaisessa vuoassa, koska liian paksu kakku kohoaa helposti epätasaisesti.

Jotta kakku paistuisi tasaisesti, irtopohjavuoan ympärille kannattaa kääriä kylmällä vedellä kasteltu pyyhesuikale (kiinnitä hakaneulalla, ks. kuva). Irtopohjavuoassa on nimittäin niin paljon saumoja lämmön tasaista jakautumista häiritsemässä, että kakku kohoaa helposti keskeltä enemmän kuin reunoilta. Mikäli käytät saumatonta alumiinivuokaa, ongelmaa ei välttämättä esiinny 4:n munan tai sitä pienemmillä kakuilla.

Paista kakkua alatasolla n. 50 minuuttia (175 astetta). Jos puolitat ohjeen ja teet vain kahden munan kakun, paistoaika lyhenee n. 40 minuuttiin. Jos taas teet kuuden munan kakun, paistoaika on noin tunti.

Paistamisen lopussa vahdi kakkua. Kokeile kakun kypsyyttä puutikulla. Jos tikkuun ei tartu taikinaa, kakku on kypsä.

Anna uunista otetun kakun jäähtyä 10-15 minuuttia. Kumoa se sitten ritilälle (tai lautaselle).

Kakkupohja sopii hyvin pakastettavaksi ja säilyy pakasteena useita kuukausia ilman, että maku muuttuu.