Vähän erilainen heppakakku

Tuli toimeksianto tehdä kakku 11-vuotiaalle synttärisankarille, joka tykkää mm. kissoista, ratsastamisesta, pyssyistä ja Minecraft-pelistä.

Siitä se idea sitten lähti, ja tällainen kakku syntyi:

Ideahan on siis varastettu tästä netissä kiertäneestä kuvasta, jonka alkuperäistä tekijää en tiedä.

Sisältä löytyi kaakao-sokerikakkupohja, limetti-tuorejuustomoussea, vadelmia ja suklaarouhetta. Kakun päällä oli kermavaahtoa (n. 4 dl kermaa), reunoilla suklaarouhetta ja kuva oli tehty sokerimassasta.

Koska olen surkea piirtämään heppoja, niin käytin valmiita malleja, jotka sain printtaamalla kuvan ja leikkaamalla palaset ääriviivoja pitkin. Tätä tekniikkaa olen käyttänyt muissakin kakuissa, joihin olen tehnyt maalattuja, litteitä sokerimassa- tai marsipaanihahmoja.

Kakkupohja n. 15-20 hengen kakkuun

7 munaa
vehnä- ja perunajauhoa (laitan yleensä puolet ja puolet)
1/2 dl tummaa kaakaojauhetta
sokeria
1 tl leivinjauhetta

Tämä kakkupohja on klassinen lasi munia, lasi sokeria ja lasi jauhoja -pohja sillä erotuksella, että laitan yleensä vähemmän sokeria. Jos munia on näin paljon, niin ne eivät tosin mahdu yhteen lasiin. 

Ota 4 samanlaista lasia. Riko munat kahteen lasiin. Mittaa yhteen lasiin kaakaojauhe ja kaada sen päälle niin paljon jauhoa, että sitä on yhtä paljon kuin yhdessä lasissa munia. Kaada jauhot tyhjään kulhoon ja mittaa vielä toinen lasillinen jauhoja. Kaada nämäkin kulhoon, mittaa joukkoon leivinjauhe ja sekoita. Mittaa sokeria sen verran, että sitä on n. 1/2-2/3 munien määrästä.

Vatkaa munat ja sokeri jämäkäksi vaahdoksi. Kääntele joukkoon varovasti jauhoseos. Paista voidellussa tai korppujauhotetussa vuoassa 180-asteisessa uunissa n. 25-30 minuuttia. 


Täyte: 

5 dl kuohu- tai vispikermaa
400 g tuorejuustoa
1 dl sokeria
2 limetin kuori raastettuna
1-2 limetin mehu (yleensä 1 riittää, mutta jos mehua tulee huonosti, voi laittaa enemmänkin)
3 liivatelehteä

300 g vadelmia (myös jäiset käyvät)
+ yhteen täyteväliin n. 50-75 g tummaa suklaata rouhittuna

Vatkaa kerma vaahdoksi. Vatkaa joukkoon tuorejuusto ja jatka vatkaamista tarvittaessa, jotta vaahto jämäköityy. Lisää sokeri ja limetinkuori. Sekoita. Kuumenna limettimehu mikrossa ja liuota siihen kylmässä vedessä liotetut liivatelehdet. Sekoita liivateneste vaahtoon.

Maistele ja lisää tarvittaessa sokeria ja limettimehua maun mukaan.

Levitä täyte kakun kerrosten väliin ja painele siihen vadelmia. Tein tällä kertaa kakkuun kolme täyteväliä (paistoin kakun kahdessa vuoassa), joista kahteen väliin laitoin vadelmia ja yhteen rouhittua tummaa suklaata. 

Ennen täyttämistä muista kostuttaa pohjat esim. maidolla tai mehulla.

Vadelma-Daim-limettijuustokakku

Tein töihin läksiäisiksi tällaisen simppelin juustokakun, joka on muunnelma Siitä Parhaasta (ja eniten tilatusta) täytekakun täytteestä.

Koristeeksi on lätkitty puutarhavattuja, Daim-rakeita ja omalta parvekkeelta nypittyjä orvokkeja sekä mintunlehtiä. Orvokit ovat syötäviä, kunhan niissä ei ole käytetty torjunta-aineita tmv. myrkkyjä.

Kakusta riittää syötävää n. 20 hengelle

Resepti

300 g digestive-keksejä murskattuna
100 g voita sulatettuna

Sekoita keksit ja voisula. Painele kevyesti irtopohjavuokaan, jonka pohjalle on laitettu leivinpaperiympyrä. Siirrä jääkaappiin odottelemaan.

Täyte:
450 g ulkomaisia pakastevadelmia + 1/2 dl hillosokeria + 1 liotettu liivatelehti
TAI
300-400 g tuoreita vadelmia (tai kotimaisia pakastevadelmia)
+
6 dl kuohukermaa
400 g maustamatonta tuorejuustoa
1 dl erikoishienoa sokeria (tai vähän enemmän, jos käytät normaalia kidesokeria)
1 vaniljatangon siemenet
2 limetin kuoret raastettuna
4 liivatelehteä (kylmässä vedessä liotettuna)
1 limetin mehu
1 1/2 pussillista Daim-rakeita (säästä vähän koristeluun)

Jos käytät ulkomaisia pakastevadelmia, keitä niitä ihan pienen vesitilkan + hillosokerin kanssa n. 10 minuuttia (mahdollinen norovirus kuolee ja hillosokeri hilloutuu). Lisää lopuksi liotettu liivatelehti. Anna täytteen jäähtyä ihan kylmäksi, jonka jälkeen levitä se pohjan keskelle niin, että reunoille jää tyhjää tilaa pari senttiä.

Jos käytät tuoreita tai kotimaisia pakastevadelmia, voit laittaa ne suoraan pohjan päälle ilman keittämistä ja sokerointia.

Vatkaa kuohukerma jämäkäksi. Vatkaa joukkoon tuorejuusto niin, että seoksesta tulee tasaista. Lisää sokeri, vaniljatangon siemenet ja limetinkuoriraaste ja sekoita.

Kuumenna limettimehu mikrossa ja sekoita siihen liotetut liivatelehdet. Kaada liivateneste ohuena norona täytteeseen ja sekoita samalla. Sekoita lopuksi Daim-rakeet täytteeseen.

Kaada täyte vuokaan, tasoita ja anna hyytyä mieluiten yön yli jääkaapissa. Koristele haluamallasi tavalla.

Hiljaiseloa blogirintamalla

Elämä on tullut vähän väliin, joten blogi on jäänyt retuperälle. Oli tuossa yksi muutto Lahteen ja sitten neljä kuukautta töitä Hämeenlinnassa (ei enää ikinä tunnin työmatkaa mulle, kiitos).

Mutta sitä vain ajattelin kertoa, että olen taas ihan iskussa. Eli jos haluat tilata minulta kakkuja tai esim. sairaan hyviä korvapuusteja, niin heitä viestillä! Vaikutan tätä nykyä Lahdessa.

En silti lupaa päivittää blogia yhtään useammin. Päivitän, jos satun saamaan aikaan.

Sitä odotellessa, tossa on tommonen kiva kuva. Ihan ite tein.

Jogurttinen tyrnimoussekakku

Mieleni teki leipoa jouluksi "juustokakkua" ja pääraaka-aineeksi valikoitui tällä kertaa tyrni. Minulla sattui olemaan valmista tyrnikastiketta, jota tarjoilin kakun kanssa. Jätin kakun melko kirpeäksi, koska kastike oli makeaa. Sokeria voi lisätä oman maun mukaan lopuksi, jos täyte tuntuu liian happamalta.

Käytin taas tapani mukaan minimaalisesti liivatetta, koska valkosuklaa jähmettää massaa omalta osaltaan. Kakun voisi varmaan hyydyttää kokonaan valkosuklaallakin, mikäli sitä käyttäisi kaksinkertaisen määrän (tyrni on niin hapanta, että valkosuklaan makeus ei haittaa, mutta tällöin muun sokerin määrää on syytä vähentää).

Pohja
170 g Bastogne-keksejä
50 g sulatettua voita

Täyte
400 g turkkilaista jogurttia
5 dl tyrnimarjoja + 1 dl hillosokeria + 1 rkl (kastanja)hunajaa
100 g valkosuklaata
3 liivatelehteä
3 dl kuohukermaa


Valuta jogurttia vähintään pari tuntia suodatinkankaalla tai kahvinsuodattimilla vuoratussa siivilässä, jos se tuntuu löysältä. (Lidlin laktoositon kreikkalainen jugurtti oli valmiiksi tarpeeksi kiinteää.) Mitä kiinteämpää jogurtista tulee, sitä kiinteämpää kakkumassastakin tulee.

Murskaa keksit ja sekoita voisula keksimurskaan. Painele muruseos irtopohjavuokaan, jonka pohjalla on leivinpaperi.

Keitä tyrnimarjoja vesitilkan ja hillosokerin kanssa muutama minuutti. Soseuta marjat ja painele sose siivilän läpi. Lisää hunaja kuumaan soseeseen ja sekoita, kunnes se liukenee. Hunajan voi jättää poiskin, mutta erityisesti kastanjahunaja komppaa tyrnin makua hienosti.

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Kun liivatteeet ovat pehmenneet, kuumenna pieni määrä tyrnisosetta mikrossa ja liuota liivatteet soseeseen. Sekoita kuuma sose takaisin muun tyrnisoseen joukkoon.

Lisää tyrnisoseeseen valutettu jogurtti ja sokeri.

Sulata valkosuklaa varovasti ja jätä se jäähtymään hetkeksi.

Vatkaa kerma jämäkäksi vaahdoksi. Sekoita tyrni-jogurttiseos kermavaahdon joukkoon. Sekoita massaan valkosuklaa. Kaada valmis täyte irtopohjavuokaan keksipohjan päälle.

Anna kakun hyytyä ja maustua useita tunteja jääkaapissa, mieluiten yön yli. Koristele esim. kokonaisilla marjoilla ja rosmariinin lehdillä.

Ristiäiskakku pienelle pojalle

Hei taas!

En ole lopettanut kakkujen tekemistä tai ruuanlaittoa, mutta olen joutunut priorisoimaan käsillä tekemisen kirjoittamisen edelle, eli blogi on (taas) ollut hunningolla. 

Nyt kun olen vielä mennyt työllistymään, niin aika on vielä vähän enemmän kortilla. Mutta teen kyllä edelleen kakkuja tilauksesta, mikäli se sattuu sopimaan aikatauluihini.

Elokuussa oli pienen pojan ristiäiset, johon toivottiin suklaakku vadelma-Dajm-limettitäytteellä, valkosuklaakreemikuorrutteella ja violeteilla koristeilla. Kutsukortista poimin linnunpesämotiivin ja laitoin vauvan pötköttelemään pesään.

Koristeet olivat jälleen sokeri- ja kukkamassan seosta.

Tein tällä kertaa aika korkean (ja massiivisen kakun), joka oli mitoitettu n. 30 hengelle. Aika hyvin osui nappiin mitoitus, vähän jäi seuraavallekin päivälle syötävää.

Reseptit kakkuun:
- 2 kpl neljän munan suklaakakkupohjia
- Maitoa kostutukseen
- Vadelma-Daim-limettitäyte vähän vajaana kaksinkertaisena (laitoin mm. suhteessa vähemmän limettiä, koska limetit olivat isoja)
- Valkosuklaakreemi 1,5-kertaisena

Jostain syystä (varmaan vadelmien takia) kakku vuosi tai hikoili vähän. Täytteeseen lisätyt jäiset vadelmat ovat aina vähän vuotoriski, mutta tuntuu olevan ihan tuurista kiinni, vuotaako mehua ulospäin vai ei.

Kuorruttamisen kanssa oli kauhea kiire, joten lopputuloksesta tuli vähän epätasainen, etenkin kun huolellisesta esikuorruttamisesta huolimatta kakkupohja tahtoi lähteä muruina mukaan. Vielä kun keksisi, miten tällaisen sileän kuorrutteen kanssa yleäreunan saa tasaiseksi.

Tilauskakku nro 2

Minulta tilattiin kakku nallekoristeella pienen tytön 1-vuotisjuhliin. Enpä olekaan päässyt pitkään aikaan tekemään mitään näin söpön hempeää. Varsinkin nallen väsääminen oli hauskaa, kun keksin, että nallen voisi töpötellä pikeerillä pörröiseksi (koriste oli sokerimassan ja "kukka"massan seosta ja se oli pinnoitettu pikeerillä, jonka värjäsin kaakaojauheella ja elintarvikevärillä). 

Uudet kukkamuotit (neilikka ja hortensia) pääsivät myös testiin. Myös sokeripitsin valmistusta tuli testattua. Onnistuihan se, tosin uunimme on hieman liian kapea pitsimuotille, joten uunikuivatus on hankalaa - paljon helpompaa oli antaa pitsin kuivua yön yli muotissa. 

Kuorrutuksen suhteen tilaaja oli kanssani samoilla linjoilla, eli jotain muuta kuin sokerimassaa tai marsipaania. Minä yritän aina välttää massoja, koska vaikka ne ovat kauniita, niin ne jäävät yleensä syömättä. Valkosuklaa-tuorejuustokreemi on hyvänmakuista, joskaan sillä ei koskaan saa aikaan niin sileää pintaa kuin massasta. 

Tilauskakun jälkeen tein pienen kolmen munan testikakun omalle perheelleni, koska halusin nähdä, kuinka hyvä yhdistelmä kakkupohjasta ja täytteistä lopulta syntyikään. Eli siis varsinaisen kakun tein rohkeasti ihan hatusta vetämällä - en ollut tällaista komboa ennen kokeillut (joskin kyllä tiesin, ettei siitä nyt ainakaan pahaa tule). 

Kakun koossa ammuin hieman yli (mitoitin sen 25:lle hengelle) - sitä ilmeisesti jäi verrattain paljon, tosin osa vieraista oli kuulemma jäänyt tulematta. Testikakun perusteella täytettä oli mielestäni hieman liikaa suhteessa pohjan määrään, joten korjasin täytteiden määrää tähän reseptiin.

Noin 25-30:lle hengelle

Pohja:

Genovalainen sokerikakkupohja 9:llä munalla (puolitoistakertaisena). Leivo pohjasta kolme 30x30 cm kokoista "kääretorttu"levyä (tai käytä sopivankokoista reunavuokaa).

Vadelmarahkatäyte:

450 g (ulkolaisia) pakastevadelmia + (hillo)sokeria

300 g rahkaa

3 dl vispikermaa

ripaus sokeria

2 rkl vaniljakreemijauhetta

2 liivatelehteä

Laita jäiset vadelmat kattilaan ja lisää tilkka vettä. Keitä vattuja kolme minuuttia (ulkolaisissa pakastemarjoissa on norovirusriski, joten Evira suosittaa niiden kuumentamista 3 minuutin ajan). Lisää ruokalusikallinen sokeria tai hillosokeria vattuihin ja anna jäähtyä jääkaappikylmäksi. Siivilöi vadelmat ja säästä mehu - sitä voi käyttää kakun kostuttamiseen. 

Liota liivatteita kylmässä vedessä.

Vatkaa vispikerma jämäkäksi vaahdoksi. Vatkaa joukkoon rahka ja vaniljakreemijauhe. Kuumenna tilkka vadelmamehua mikrossa ja liuota liivatelehdet siihen. Kaada liivateneste ohuena nauhana täytteen joukkoon. Lisää vadelmat. 

Tarkista maku ja lisää hieman sokeria. Täyte saa olla aika kirpeää, koska kakkupohja ja suklaakerma ovat hyvin makeita.

Kakkupohjien kostuttamiseksi lisää vattumehuun hieman vettä ja töpöttele sitten mehu pullasudilla pohjiin sitä mukaa, kun täytät kakkua. Päällimmäisen pohjan kostutin pelkällä vedellä, koska pelkäsin, että punainen väri saattaisi tarttua kuorrutteeseen.

Suklaakerma:

4 dl kuohukermaa

200 g hyvää maitosuklaata

1 pussi Daim-rakeita (ei välttämätön)

Kuumenna kerma höyryävän kuumaksi. Sitä ei tarvitse kiehauttaa. Paloittele suklaa ja sekoita se nopeasti kerman joukkoon. Jos kerma jäähtyi liikaa eikä kaikki suklaa sulanut, lämmitä seosta hieman (varovasti!) samalla sekoittaen. Jos kattilan pohjalle jäi rakeista palanutta suklaata, älä raavi sitä irti, vaan kaada suklaakerma puhtaaseen astiaan. 

Jäähdytä erittäin kylmäksi, kerma saa olla lähes 0-asteista. Vatkaa jämäkäksi vaahdoksi. Jos suklaakerma juoksettuu (=menee rakeiseksi ja vetiseksi), niin voit kokeilla sen "sulattamista" miedolla lämmöllä, mieluiten vesihauteessa ja uudelleen jäähdyttämistä sekä vatkausta. Jos taas kerma ei tahdo vatkautua, vaan jää löysäksi, niin se on todennäköisesti liian lämmintä. Jatka tällöin jäähdyttämistä.

Sekoita Daim-rakeet valmiin kerman joukkoon. Ne ovat tässä tuomassa tekstuuria, joten ne voi jättää poiskin - suklaakerma on herkullista ihan sellaisenaankin.

Tässä näkyy täytekerrokset. Ennen kuorruttamista leikkasin vielä ohuet siivut reunoista, jotta sain reunoista tasaiset. Pohjalevyjen lopullinen koko oli n. 29 x 29 cm, joten kuorrutettuna kakun mitat olivat n. 30 x 30 cm.

On tärkeää antaa kakun jähmettyä kunnolla ennen kuorruttamista - muuten kerrokset saattavat lähteä liukumaan. Voi olla järkevää myös antaa ensimmäisen täytekerroksen jähmettyä ennen toisen lisäämistä.


Kuorrute:

200 g valkosuklaata
120 g suolatonta voita
200 g tuorejuustoa
valkoista elintarvikeväriä

Sulata valkosuklaa, voi ja tuorejuusto vesihaudekattilan päällä pyöreäpohjaisessa kulhossa. Sekoita tasaiseksi. Vatkaa seosta kylmävesihauteessa ja lisää sopivasti elintarvikeväriä (valkosuklaa tekee kuorrutteesta keltaisehkoa). Vatkaa kuorrute kuohkeaksi.

Levitä kakun päälle. Jos kulhossa oleva kuorrute jämähtää liikaa, sekoita sitä nuolijalla voimakkaasti, niin se notkistuu. 

Anna kuorrutteen jähmettyä ennen kuin koristelet kakun. Kakun pinnassa näkyvät kiehkurat ovat ihan vain vettä ja tomusokeria sopivan paksuksi tahnaksi sekoitettuna (pikeerikin käy, mutta ei ole tässä tarpeen).  Älä säilytä koristeltua kakkua kakkukuvun alla, koska muuten sokerimassakoristeet ja pitsi sulavat. 

Muumitalo

Tänä jouluna tuli rakenneltua tällainen piparitalo, koska muumit ovat in ja pop aina ja ikuisesti (ja erityisesti  miltei-3-vuotiaan tyttäreni mielestä). Materiaalina oli tällä kertaa valmistaikina (Myllyn paras). Pikeeri jäi vähän löysäksi, mutten jaksanut fiksata, vaan sillä mentiin, mitä oli satuttu aikaiseksi saamaan.

Minulla ei ollut valmiita muotteja, joten tein kaavat paperista. Ihan kauhee homma.

Mutta ihmeellisintä tässä talossa ei ollut lopputulos, vaan se, että tyttäreni antoi koko komeuden olla rauhassa loppiaisaattoon asti, jolloin tätien avustuksella se syötiin. 

 

Ankkaa, myskikurpitsapyreetä, madeirakastiketta ja fenkolisipsiä

Näin tämän kokonaisuuden parhaillaan pyörivässä Australian Masterchefissä (alkuperäinen resepti löytyy täältä), ja kiinnostuin. Pitihän sitä kokeilla, kun pakastimessa piileskeli yksi kokonainen ankka.

Kaunis kuvakin annoksesta on, mutta valitettavasti se ei välitä alkuunkaan sitä ruokaorgasmien määrää, jonka saivat aikaan kastike, fenkolisipsit ja koko hela hoito. Siis aivan täydellistä.

Ei mitään nopeinta kokkailtavaa, mutta todellakin sen arvoista. Eikä ollenkaan niin vaikeaa, kuin miltä kuulostaa. (Joku huippukokki tekisi tämän 2 tunnissa, mutta minulla meni varmaan 2 1/2-3 tuntia, kun tein omaan rauhalliseen tahtiini ja mm. nukutin vauvan jossain välissä.)

Mainitsinko jo, että kastike. Siis O-M-G!

Tästä riitti kolmelle, kun oli jälkkäriäkin. 

Tekojärjestys on tämä:

1. Hajota ankka atomeiksi, eli irrota rintafileet ja koivet (niistä voi tehdä myöhemmin confit'n) ja paloittele luuranko.

2. Tee kastike.

3. Tee kurpitsapyree.

4. Tee fenkolisipsit.

5. Paista ankan rintafileet.
Esilämmitä uuni 220 asteeseen. Kumenna paistinpannu keskilämmöllä. Laita rintafileet pannulle nahkapuoli alaspäin. Paista, kunnes rasva on sulanut pannulle ja nahka on ruskea ja rapea. Käännä fileet ja paista 30 sekuntia toiselta puolelta.

Paista ankkaa uunissa 5-10 minuuttia haluamasi kypsyysasteen mukaan (itse paistoin melkein 10 minuuttia, koska tykkään vähän kypsemmästä, mutta silti vielä roseesta ankasta). Suolaa ja pippuroi ja anna levätä foliokäärössä 8 minuuttia. Leikkaa viipaleiksi


Madeirakastike

ankan luuranko (myös siivet) paloiteltuna ja kaikki pikkulihat, mitä siitä saa irti; poista enimmät rasvat
1 rkl oliiviöljyä
1 porkkana isohkoina paloina
1 sellerinvarsi paloiteltuna
1 pieni purjo pestynä ja  paloiteltuna
1 sipuli paloiteltuna
2 romatomaattia paloiteltuina
1 rkl timjaminlehtiä
1 laakerinlehti
4 kokonaista mustapippuria
125 ml makeaa madeiraa
125 ml punaviiniä
1 l vasikkalientä
50 g kylmää, suolatonta voita pieninä kuutioina

Kuumenna oliiviöljy paistinpannussa keskilämmöllä. Ruskista ankan pikkulihat ja luut (n. 5 minuuttia). Lisää porkkana, sellerinvarsi, purjo ja sipuli ja paista niitä n. 5 minuuttia (kunnes ovat karamellisoituneet). Lisää tomaatit ja paista vielä 5 minuuttia.

Kaada pannulle madeira ja anna kiehua ja redusoitua. Tee sama punaviinille. Lisää vasikkaliemi ja kuumenna liemi kiehuvaksi. Pienennä lämpöä ja anna kastikkeen poreilla hiljalleen 40 minuuttia. Kuori pinnalta vaahto.

Siivilöi kastikepohja. Kun annokset muut komponentit ovat lähes valmiita, laita kastike kattilaan ja kiehuta sitä n. 10 minuuttia, kunnes se on redusoitunut niin, että sitä on jäljellä n. 2,5 dl.

Nosta kattila liedeltä ja sekoita joukkoon voi, pala kerrallaan. Pidä lämpimänä.


Myskikurpitsapyree

1 myskikurpitsa
extra virgin oliiviöljyä
suolaa ja pippuria
n. 1,5 dl kuohukermaa

Kuumenna uuni 220 asteeseen.

Kuori ja paloittele kurpitsa. Pyörittele palat oliiviöljyssä, mausta suolalla ja pippurilla. Paahda uunissa, kunnes kurpitsa on pehmeää.

Keitä kermaa kattilassa, kunnes sitä on jäljellä n. 1 dl.

Soseuta kurpitsa ja kerma sauvasekoittimella. Paseeraa siivilän läpi. Mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla. Pidä lämpimänä tai lämmitä varovasti ennen tarjoilua.


Fenkolisipsit

1 pieni fenkoli
1 kananmuna
1,5 dl maitoa
vehnäjauhoja
korppujauhoja
suolaa
n. 0,5 l rypsiöljyä

Leikkaa fenkolista ohuita viipaleita. Sekoita kananmuna ja maito, laita vehnäjauhoja ja korppujauhoja erillisille lautasille.

Vehnäjauhota viipaleet, kopauta ylimääräiset jauhot pois. Uita viipaleet kananmuna-maitoseoksessa ja sitten korppujauhoissa.

Kuumenna öljy kattilassa 170 asteiseksi. Friteeraa fenkolisipsejä n. 5 minuuttia tai kunnes ne ovat kauniin ruskeita.

Suklaaperhoskakku

 

Ensimmäinen "virallinen" (jollekulle muulle kuin sukulaisille tehty) tilauskakku lähti eilen maailmalle. Jei!

Tämä oli tällainen (minulle) tuttu ja turvallinen peruskakku, joskin kokeilin vähän erilaista suklaapohjaa vaihteeksi. Tein pohjan alun perin leivinjauheettomana, mutta kun leipaisin tuossa lauantai-iltana vielä minikakun tyttäreni iloksi, niin huomasin, että pieni ripaus leivinjauhetta kyllä paransi rakennetta. Eli reseptistä löytyy leivinjauhe.

Tämänkokoisesta kakusta riittää - vähän tilanteesta riippuen - 10-15 hengelle. Tekemiseen kuluva aika ja vaiva ovat kyllä aika lailla samaa tasoa, tekipä kakun tämänkokoisena tai vaikka puolet pienempänä. Kun nyt kyseessä oli vanha ja testattu resepti (paitsi tuo pohja) ja vanhat ja tutut koristeet, niin kaikkineen aikaa kului n. 2,5 tuntia. Alkaa olla jo vähän rutiinia hyppysissä.

Suklaaperhoset alkavat olla varsinaisia nimikkokoristeitani. Ne ovat näyttäviä, mutta nopeita ja helppoja tehdä (no, tästä voi olla montaa mieltä). Tällä kertaa tein ne ihan oikeasta maitosuklaasta, koska onnistuin vihdoin temperoimaan suklaata sellaisella menetelmällä, että se onnistunee jatkossakin lähes idioottivarmasti (palaan aiheeseen myöhemmin). Pintaan töpötin vielä kultaista tomuväriä.

Kakkupohja

5 isoa munaa
200 g sokeria
125 g (normaalisuolaista) voita
125 g suklaata
200 g vehnäjauhoa
3 ml leivinjauhetta

Sulata voi ja suklaa varovasti kattilassa. Sekoittele, älä polta suklaata. (Käytän yleensä normaalisuolaista voita suklaakakkupohjissa, koska pieni ripaus suolaa korostaa suklaan makua. Suolattu voi on lisäksi suolatonta halvempaa.) 

Vatkaa munat ja sokeri pyöreäpohjaisessa metalli- tai lasikulhossa kuuman vesihaudekattilan päällä jämäkäksi vaahdoksi. Huom: kulhon pohja ei saa koskea veteen. 

Kaada suklaa-voiseos kulhon reunoille ja sekoita varovasti reunoja myöten. Kun seos on suunnilleen tasaista - ei haittaa, vaikka pohjalla olisi vähän suklaisempaa tavaraa - kääntele vähän kerrallaan taikinaan jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe.

Kaada taikina vuokaan, jonka pohja on voideltu ja sitten leivinpaperoitu. Paista 200-asteisessa uunissa 35-40 minuuttia.

Anna kakkupohjan jäähtyä kunnolla ennen leikkaamista ja täyttämistä. Jääkaappikylmää pohjaa on helpointa leikata.


Vadelma-Daim-tuorejuusto-limettitäyte

3 liivatelehteä 
4 dl vispikermaa
400 g maustamatonta tuorejuustoa
1 dl sokeria
1 1/2 pussia Daim-rakeita
3 limetin kuori
2 limetin mehu
450 g jäisiä vadelmia

+maitoa tms. kakun kostuttamiseen

Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan.

Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi. Lisää tuorejuusto ja sokeri ja jatkaa vatkaamista, kunnes mousse on jämäkkää. Lisää limetinkuoriraaste.

Kuumenna limettimehu mikrossa kiehuvan kuumaksi ja liuota siihen liivatelehdet. Kaada liivateneste pienissä erissä mousseen samalla, kun vatkaat sitä.

Sekoita lopuksi täytteen joukkoon Daim-rakeet.

Kostuta kakkupohjat haluamallasi kostukkeella, esim. maidolla. Täytä kakku niin, että levität ensin moussen ja painelet siihen sitten jäisiä vadelmia.


Päälle

Suklaaganache:
80 g suklaata
1 dl kuohukermaa

Rouhi suklaa pieniksi muruiksi. Kiehauta kerma kattilassa, ota pois liedeltä. Sekoita suklaa kerman joukkoon. Anna jäähtyä hetken, ettei ganache ole liian juoksevaa. 

Kermapursotus: 4 dl vispikermaa (olisi kannattanut laittaa viisi, koska tuo määrä riitti rimaa hipoen) ja 3 rkl vaniljakreemijauhetta sekä vähän ruskeaa elintarvikeväriä.

Lisäksi: kourallinen Daim-rakeita "kullattuna" sekä 20 g Fazerin sinistä perhosiin.

Tämä on mainos!

Jos joku etsii kakuntekijää tai kaipailee muunlaisia leipomuksia Jyväskylässä, niin täällä olisi yksi leipuri! (Lisää kakkukuvia löytyy "täytekakut" ja "juustokakut" -tunnisteiden alta.)

Tiedustelut voi lähettää osoitteeseen kamala_kissa@hotmail.com.

Mietin pitkään, uskallanko ryhtyä tähän, vai luonko vain itselleni liikaa paineita. Mutta sitten päätin, että menköön: kun kerran olen harrastelija, eikä elantoni riipu tästä, minulla on aina mahdollisuus kieltäytyä, jos ei ole aikaa tai jos tilaus tuntuu liian vaativalta. Motivaationi on puhtaasti se, että haluaisin päästä leipomaan enemmän, mutta kun juhlia ei ole omasta takaa tarpeeksi.

Sitä paitsi, mikä olisikaan parempi sauma aloittaa tällainen toiminta kuin nyt, kun tekemäni piparkakkulinna on tuttu TV:stä. Tämä teos vilahti taannoin vain elämää -sarjassa (kuvana, jonka Paula Vesala oli "ottanut internetistä"), josta siskoni sen bongasi. Mä oon hei melkein julkkis! ;D

Lisää kuvia ja teko-ohjeet täällä.

60-vuotisjuhlamenu

Ei sentään blogin. ;)

Isäni täytti hiljattain 60 vuotta, ja tämä oli lahjani hänelle. Apukokkeina toimivat mm. mieheni ja pikkusiskoni. Kaikki ruuat piti kokata kahdelletoista hengelle, mikä toi vähän haastetta hommaan, mutta yllättävän hyvin näitä ruokalajeja pystyi tekemään "massatuotantona".  

Menu oli tällainen;

 

Lohipastrami, tillimajoneesi, viiriäisenmuna, perunalastu, rucolaa

 Anselmann Riesling 2011

Samettinen porkkanakeitto, friteerattua manchegojuustoa

 Anselmann Riesling 2011
 

Paistettu sorsan rintafile, sienirisotto, cumberlandkastike, appelsiinimarinoitu punajuuri

 Trapiche Pinot Noir 2011

 

Lakkasacher

Lohipastrami

lohta*

hiutalesuolaa

ripaus sokeria

mustapippuria, viherpippuria, roseepippuria

*Jos haluat lohesta kauniita kiekkoja, tarvitset n. kaksi kertaa enemmän lohta kuin valmista pastramia. 12 ruokailijalle ostin n. 600 g lohifilettä, josta vähän vajaa puolet jäi muuhun käyttöön. Fileestä leikataan keskiviivan molemmin puolin paksut ja suhteellisen tasakokoiset pötköt. Pastramin voi toki valmistaa myös kokonaisesta fileestä (ihan pyrstö kannattaa jättää pois, koska se on liian ohutta), mikä onkin helpoin ratkaisu esim. noutopöytään.

-

Edellisenä päivänä suolaa lohi kevyesti. Ripottele pintaan myös hieman sokeria. Kääri folioon ja anna suolautua jääkaapissa. 

Murskaa mustapippuria, viherpippuria ja roseepippuria morttelissa. Taputtele pippuriseosta kalan pintaan. Paista kuumalla pannulla pinta kiinni. 

Kääri pastrami kelmuun ja anna sen vetäytyä kylmässä vähintään puoli tuntia. Leikkaa siivuiksi kelmun läpi ja poista sitten kelmu. 

Tillimajoneesi

1 muna

1-2 rkl dijonsinappia

2-3 dl rypsiöljyä

puolikkaan sitruunan mehu (tai valkoviinietikkaa)

1 ruukku tuoretta tilliä

Käytä yleiskoneen leikkuuterää tai sauvasekoitinta (ja kapeaa, korkeaa astiaa). Varmista, että muna ja öljy ovat huoneenlämpöisiä.

Riko muna sekoitusastiaan. Lisää tilkka öljyä ja sinappi. Surauta tasaiseksi, eli emulgoi seos. Jatka öljyn lisäämistä pieninä tilkkoina tai jatkuvana ohuena nauhana, kunnes seos paksunee hieman. 

Lisää tilli ja sitruunamehu. Sekoita, kunnes seos on tasaista. Lisää öljyä, kunnes majoneesi on halutun paksuista.

Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita. 

Perunalastu: Leikkaa mandoliinilla perunasta hyvin ohuita viipaleita. Liota viipaleita kylmässä vedessä n. tunti - tämä irrottaa perunasta tärkkelystä ja sipsit onnistuvat paremmin. Kuivaa lastut hyvin ennen uppopaistamista. Kannattaa käyttää rasvakeitintä, koska jostain syystä kattilassa uppopaistaminen ei tahdo onnistua, vaan sipseistä tulee helposti joko lötköjä tai liian tummia. Suolaa sipsit vasta paistamisen jälkeen.

Samettinen porkkanakeitto ja friteerattu manchego
(Glorian Ruoka & viini 5/2014)
4 annosta

10-12 isoa porkkanaa
2 valkosipulin kynttä
1 vihreä chili
25 g + 50 g voita
vajaa 1 rkl suolaa
n. 7 dl vettä

150 g manchegojuustoa
1 kananmuna
1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 dl korppujauhoja
2 dl rypsiöljyä
2 dl kylmää täysmaitoa

Lisäksi leipää (esim. pataleipää)

Kuori ja paloittele porkkanat. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet, poista chilistä siemenet ja pilko se.

Kuumenna 25 g voita kattilassa. Lisää porkkana, valkosipuli ja chili. Vähennä lämpöä ja freesaa kasviksia noin 10 minuuttia.

Lisää kattilaan suola sekä vettä sen verran, että kasvikset juuri ja juuri peittyvät. Anna kiehua hetki kannen alla. Kun porkkanat tuntuvat pehmeiltä, soseuta keitto sauvasekoittimella. Tarkista suolan määrä ja lisää tarvittaessa. Paseeraa keitto siivilän läpi. (Keiton voi tehdä valmiiksi hyvissä ajoin etukäteen tähän vaiheeseen asti, ja tehdä viimeistelyn juuri ennen tarjoilua.)

Paloittele juusto 1x1 cm:n kuutioiksi tai pieniksi kolmioiksi. Riko kananmuna pieneen kulhoon ja riko sen rakenne. Sekoita vehnä- ja korppujauhot toisessa kulhossa. Pyörittele juustopalat ensin kananmunassa ja sitten jauhoissa. (Juustopalat voi tehdä paistamista vaille valmiiksi hyvissä ajoin. Säilytä leivitetyt palat jääkapissa.)

Kuuumenna rypsiöljy kattilassa 175 asteeseen. Friteeraa juustokuutioita öljyssä, kunnes ne ovat kullanruskeita. Nosta kuutiot talouspaperin päälle valumaan.

Lämmitä keitto kattilassa. Sekoita kylmä maito sekä loppu voi sauvasekoittimella keiton joukkoon. Jaa keitto kulhoihin ja asettele juustokuutiot pinnalle.


Paistettu sorsan rintafile

Sorsafileiden kanssa tuli pieni ikävä ylläri: ne olivat nimittäin nahattomia, joten jouduin käärimään ne pekoniin mehevyyden säilyttämiseksi. Ne olivat myös melko pieniä, joten valmistin 1 1/2 filettä per syöjä - yleensä yksi riittää.

Jos file on nahallinen, tee näin: Leikkaa nahkaan ristikkäiset viillot, mutta älä leikkaa lihaan asti. Aseta file kylmälle pannulle nahkapuoli alaspäin ja paista, kunnes nahka on rapea. Ruskista nopeasti toinenkin puoli. Kypsennä tarvittaessa loppuun uunissa (n. 5 minuuttia), kunnes sisälämpötila on 50 astetta. Suolaa ja pippuroi. Anna vetäytyä hyvin ja leikkaa viipaleiksi.

Jos file on pieni ja nahaton, pippuroi se ja kääri sitten pekoniin. Paista kuumalla pannulla niin, että pekoni ruskistuu. Pienet fileet saa helposti 50-asteisiksi ihan pannullakin. Anna vetäytyä ja leikkaa siivuiksi.


Cumberlandkastike
(Resepti täältä.)
Neljälle

1 rkl voita
1 salottisipuli viipaleina
120 ml portviiniä
240 ml kana- tai lihalientä (riippuen siitä, minkä kanssa tarjoilet kastikkeen)
hieman suolaa
1/2 tl sinappijauhetta (en käyttänyt)
1/4 tl cayennepippuria
yhden appelsiinin ja yhden sitruunan kuoret raastettuina
60 ml karpalo- tai punaherukkahyytelöä

Sulata voi pannussa tai kattilassa. Kuullota salottisipulia hetki, kunnes se pehmenee, muttei ruskistu.

Kaada portviini pannulle ja anna kiehua kokoon (n. puoleen). Lisää liemi, suola, sinappijauhe, cayennepippuri ja sitruunan- ja appelsiininkuoriraaste. Anna kiehua pari minuuttia. Lisää hyytelö ja anna kastikkeen kiehua kokoon, kunnes se on paksua, mutta edelleen juoksevaa.

Siivilöi. Kastikkeen ei tarvitse olla kuumaa, vaan se voidaan tarjota vähän jäähtyneenä.


Appelsiinimarinoitu punajuuri
(Glorian ruoka & viini)

6-7 pientä punajuurta
3 valkosipulinkynttä
1 rkl raastettua appelsiininkuorta
3 dl balsamiviinietikkaa
2 dl vettä
1 dl sokeria
1 tl suolaa

Pese punajuuret ja jätä juuri paikoilleen. Keitä kuorineen kypsiksi (30-45 minuuttia). Kokeile kypsyyttä terävällä veitsellä.

"Säikäytä" kypsät punajuuret kylmässä vedessä ja kuori ne lämpiminä. Puolita ja lado puhtaaseen lasipurkkiin.

Kuori ja halkaise valkosipulinkynnet. Pese appelsiini ja raasta kuori.

Mittaa kattilaan balsamico, sokeri, suola, appelsiininkuori ja valkosipuli. Kiehauta ja anna kiehua 3-4 minuuttia, eli kunnes sokeri on sulanut. Kaada mausteliemi punajuurten päälle purkkiin.

Jäähdytä purkki huoneenlämmössä ja säilytä sitten kylmässä. Anna marinoitua vähintään 3 päivää. Punajuuret säilyvät pari viikkoa.


Lakkasacher
Noin kahdeksalle

Sacher-kakkupohja. Puolita pohja ja levitä väliin reilu kerros lakkahilloa (n. puoli purkillista).

Siivilöi n. puoli purkillista lakkahilloa ja kuumenna se kiehuvaksi pienessä kattilassa. Levitä siemenetön hillo kakun päälle ja sivuille tasaiseksi kerrokseksi.

Tee kuorrute:
140 g tummaa suklaata
2 dl kuohukermaa

Kuumenna kerma kiehumispisteeseen. Ota kattila levyltä ja sekoita pieneksi paloiteltu suklaa kerman joukkoon. Anna kuorrutteen jäähtyä hieman niin, että se sakenee. Kaada lämmin kuorrute kakun päälle ja anna sen valua myös sivuille. (Kakku kannattaa laittaa kuorrutusvaiheessa ritilälle, jolloin ylimääräinen kuorrute valuu pois.)

-

Kakku saa levätä kylmässä ennen tarjoilua vähintään yön yli, mutta parikin vuorokautta tekee vain hyvää. Koristele halutessasi sulatetulla maitosuklaalla, jota spritsaat kakun päälle.

Tarjoile makeuttamattoman kermavaahdon kanssa.

Se parempi mojitokakku

No nyt aletaan puhua: tein raikkaamman version tästä edellisen postauksen kakusta, ja olin sangen tyytyväinen. Genovalainen sokerikakkupohja sai vähän limettisempää ja paljon vähemmän sokeria sisältävää kostuketta ja kuorrutteekseen happamampaa ja tasapainoisempaa voi-tuorejuustokreemiä. Ei tämäkään mitään kevytkakkua ole, mutta eipähän tule sokeriähky pelkästä ajattelemisesta.

Mutta lyhyestä kakku kaunis: 

Genovalainen sokerikakkupohja

Sokerisiirappi

50 g fariinisokeria

1 dl vettä

12 cl valkoista rommia

4 limettiä (raasta kuori ja purista mehu)

reilusti tuoreita mintunlehtiä (noin yksi ruukku) 

Mittaa sokeri, vesi ja rommi kattilaan. Keitä, kunnes sokeri sulaa. Lisää raastettu limetinkuori ja limettimehu. Keitä viitisen minuuttia. Nosta kattila levyltä ja lisää mintunlehdet. Anna maustua.

Tuorejuusto-voikreemi

300 g maustamatonta tuorejuustoa

200 g suolatonta voita

150 g valkosuklaata

1 dl sokeria
1 dl vettä

2 vaniljatangon siemenet

Sulata ensin suklaa vesihauteessa (pyöreäpohjaisessa metallikulhossa). Lisää sitten muut aineet, sekoita ja anna niidenkin sulaa. Sekoita tasaiseksi. Siirrä kulho erittäin kylmään veteen ja ala vatkata sähkövatkaimella. Vatkaa, kunnes seos on kuohkeaa, mutta vielä löysähköä (muistuttaa löysähköä kermavaahtoa) - se kiinteytyy kakkuun levitettäessä vielä hieman.

Kokoa kakku:

Halkaise kakkupohja. Kostuta puolikkaiden vastakkain tulevat pinnat (eli leikkuupinnat) mojitosiirapilla. Levitä täytettä puolikkaiden väliin. Levitä loput kreemistä kakun päälle ja sivuille.

Painele kakun reunoille n. 100 g rouhittuja, kevyesti paahdettuja pekaanipähkinöitä (paahda n. 150 asteisessa uunissa muutama minuutti).

Koristele kakku pekaanipähkinän puolikkailla ja limettilohkoilla. Limettilohkoista voi puristaa mehua kakkupalojen päälle. 

Mojito-genoise

Bongasin tämän kakun taannoin Australian Masterchef -ohjelmasta. Maut vaikuttivat kiinnostavilta, ja lisäksi genovalaisen sokerikakun (genoisen) valmistusmenetelmä sai minut uteliaaksi, koska olen etsinyt täydellistä sokerikakkupohjaa jo pitkään. No, se täydellinen sokerikakkupohja löytyi.

Kakun maut olivat myös hyviä, mutta mielestäni - ja koemaistajien mielestä - se oli aivan liian makea (sanoisin, että jenkkimakea). Aion kyllä ottaa revanssin joskus ja vähentää kostutussiirapista sokeria sekä lisätä rommia ja sitrusta ja tehdä kakkuun mahdollisesti jonkinlaisen tuorejuustokreemin, joka olisi raikkaampi kuin voi-tomusokerikreemi.

Summa summarum: jos tykkäät supermakeista leivonnaisista, niin tämä on sinua varten. Jos vähempikin riittää, niin kannattaa tsekata tuunattu versio (se löytyy täältä).

Genoise poikkeaa perinteisestä suomalaisesta sokerikakusta siten, että munat ja sokeri vaahdotetaan vesihauteessa ja taikinaan lisätään hieman voita. Leivinjauhetta ei tarvita. Tuloksena on kuohkea, mutta jämäkkä sokerikakku, joka EI maistu paistetulta munalta ja kohoaa tasaisesti. Victory!


Genovalainen sokerikakku

6 munaa
260 g sokeria
115 g voita sulatettuna
+ pieni nokare voita vuokaan
260 g vehnäjauhoa

Lämmitä uuni 200 asteeseen (kiertoilma 180 astetta). Rasvaa 25-senttisen vuoan pohja voinokareella ja leivinpaperoi se. Älä rasvaa vuoan reunoja.

Täytä n. kolmannes ison kattilan tilavuudesta vedellä ja kiehauta vesi. Nosta kattila levyltä. Laita kattilan päälle metalli- tai lasikulho ja tarkista, ettei pohja kosketa vettä.

Riko munat kulhoon ja ala vatkata. Kun munat alkavat vaahdota hieman, ala lisätä sokeria vähitellen niin, että sokeri liukenee. Vatkaa jämäkäksi vaahdoksi.

Kaada sulatettu voi vaahdon reunoille (ei keskelle kulhoa). Kääntele voi munavaahtoon mahdollisimman vähin liikkein ja samalla kulhoa pyörittäen. Kaada myös jauhot kulhon reunoille, n. kolmannes kerrallaan. Kääntele jokainen erä varovasti taikinaan niin, että seos on tasaista.

Paista uunin keskitasolla 30-35 minuuttia. 

Anna kakun vetäytyä n. 10 minuuttia, kumoa kakkuritilälle jäähtymään ja anna jäähtyä kokonaan ennen leikkaamista ja täyttämistä. Leikkaa kahteen osaan.


Mojitosiirappi

150 g fariinisokeria
40 ml vettä
80 ml valkoista rommia
2 limettiä (raasta kuori ja purista mehu)
pari kourallista tuoreita mintunlehtiä

Mittaa sokeri, vesi ja rommi kattilaan. Keitä, kunnes sokeri sulaa. Lisää raastettu limetinkuori ja limettimehu. Keitä viitisen minuuttia. Nosta kattila levyltä ja lisää mintunlehdet. Anna maustua.


Voikreemi

300 g huoneenlämpöistä voita
600 g tomusokeria
3:n vaniljatangon siemenet
2-3:n limetin raastettu kuori

Vatkaa voita, kunnes se hieman vaalenee ja kuohkeutuu. Lisää sokeria vähitellen ja jatka vatkaamista. Mausta vaniljalla ja limetinkuorella. Vatkaa, kunnes kreemi on vaaleaa ja kuohkeaa.


Pekaanipraliini

200 g pekaanipähkinöitä, varovasti paahdettuja (paahda 150-asteisessa uunissa muutama minuutti)
200 g taloussokeria
kasviöljyä

Öljyä leivinpaperi kevyesti.

Sulata sokeri miedolla lämmöllä pannussa ja anna sen ruskistua hieman. Lisää pekaanipähkinät ja sekoita.

Kaada praliini leivinpaperilla ja anna sen jäähtyä ja kovettua.

Rouhi praliini yleiskoneen leikkuuterällä (tai vastaavalla) karkeaksi muruksi.


Kokoa kakku: 
Laita nokare voikreemiä kakkulautaselle kakun alle (estää liukumisen). Kostuta alempi kakkupohja ja levitä sen päälle kreemiä (n. kolmannes). Kostuta ylemmän puolikkaan leikkuupinta ja aseta se kreemin päälle.

Kuorruta kakku lopulla kreemillä - myös reunat. Anna kakun levähtää n. 15 minuuttia jääkaapissa. Painele reunoille pekaanipraliinia.

Koristele limettilohkoilla ja pekaanipähkinän puolikkailla. Jokainen syöjä voi puristaa oman kakkulohkonsa päälle hieman limettimehua.

Dulce de lecheä, vadoffeeta (ja viskiä)

Tämäkin resepti liittyy löyhästi viskiteemaan, mutta tärkeämpi syy julkaisulle on jakaa laktoosittoman (tai vähälaktoosisen) dulce de lechen eli tiivistemaitokinuskin ohje. 

Pitkään tuskailin, kun halusin tehdä banoffeeta (tai jotain sen muunnelmaa), mutta kaupasta ei tietenkään löydy vähälaktoosista tiivistemaitokinuskia - enkä varmaan ole ainoa, joka on miettinyt, miten banoffeeta voisi tehdä vähälaktoosisena tai laktoosittomana.  

Yksi vaihtoehto on tietysti käyttää ihan tavallista kinuskia, ja se suotakoon. Mutta kinuski ja dulce de leche maistuvat hieman erilaiselta: kinuskissa maistuu paahdettu sokeri, kun taas dulce de leche maistuu enemmän karamellisoituneelta maidolta. Onneksi törmäsin netissä dulce de lechen ohjeeseen.

Keitteleminen on melko aikaavievää, mutta lopputulos on ihana. Omasta "kinuskistani" tuli vähän tummaa, mutta sen olisi varmaan voinut välttää käyttämällä laakeampaa keittoastiaa, jolloin seos olisi kiehunut kokoon nopeammin (tein nimittäin kaksinkertaisen annoksen). 

1 annos riittää yhteen piirakkaan (vastaa n. yhtä tölkkiä tiivistekinuskia)). Dulce de leche säilyy jääkaapissa useita viikkoja, joten sitä voi samalla vaivalla tehdä isommankin satsin kerralla.

Dulce de leche

1 l täysmaitoa (tavallinen, UHT ja laktoositon toimivat yhtä hyvin)

2 dl sokeria

1/2 tl suolahiutaleita

1 vaniljatanko

1/4 tl ruokasoodaa

Mittaa maito, sokeri ja suola kattilaan. Halkaise vaniljatanko ja rapsuttele siemenet irti. Lisää siemenet ja tanko kattilaan. Kuumenna seosta, kunnes sokeri liukenee. Ota kattila liedeltä ja lisää ruokasooda.

Pane kattila takaisin liedelle ja kuumenna seosta matalalla lämmöllä niin, että se kuplii vähän, mutta ei kuohu yli. Sekoittele välillä ja keitä n. 1 1/2 - 2 tuntia tai kunnes seos on mielestäsi sopivan paksua ja sopivan väristä.

Maitoon tulee yleensä vähän kuorta, joten lopuksi dulce de leche kannattaa siivilöidä.

*

Sain idean Cream crowdie -offeeseen (tsekkaa myös tämä jäätelöresepti), kun halusin tehdä banoffee-muunnelman vadelmista. Kinuskikissalta sain ajatuksen käyttää kaurakeksejä pohjassa, ja siitähän se ajatus sitten lähti, koska cream crowdie = kermavaahtoa, vadelmia, kaurahiutaleita ja viskiä.

Jos jätät viskin pois, niin tuloksena on ihan vain vadoffee.

Cream crowdie -offee

250 g kaurakeksejä

100 g voisulaa

1 annos (tai 1 tlk valmista) tiivistemaitokinuskia (tai tavallista kinuskikastiketta - ks. ohje alempana)

3 dl kuohukermaa

2 rkl sokeria (tai hunajaa)

1-2 rkl viskiä

200-300 g vadelmia

Vuoraa n. 25-senttisen irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla. Murskaa kaurakeksit ja sekoita niihin voisula. Painele "taikina" vuoan pohjalle ja vähän reunoilla. Anna jähmettyä jääkaapissa vähintään 30 minuuttia.

Levitä kinuski pohjan päälle.

Vatkaa kerma ja makeuta se sokerilla (tai hunajalla). Mausta viskillä. Levitä kermavaahto piirakan päälle.

Asettele vadelmat kermavaahdon päälle ja koristele halutessasi keksimuruilla tai vaikkapa suklaalastuilla.

Irrota piirakka irtopohjavuoasta. Koko komeus pysyy paremmin kasassa, jos annat sen jähmettyä kylmässä kunnolla.


Kinuskikastike:
2 dl sokeria
2 dl kuohukermaa
ripaus suolaa maun mukaan

Sulata sokeri kattilassa. Anna sen paahtua hetki, mutta älä polta. Kaada kerma kerralla sokerin joukkoon ja sekoittele, kunnes kastike on tasaista. Lisää suola. (Halutessasi voit maustaa kinuskin viskillä tai muulla alkoholilla sen sijaan, että mautaisit kermavaahdon.)

Anna kastikkeen kiehua n. 20 minuuttia tai kunnes se on sopivan sakeaa (tiputa tippa kylmään veteen ja jos se ei enää liukene veteen, kinuski on valmista). Kastike paksunee vielä jäähtyessään. Anna kinuskin jäähtyä ennen kuin levität sen keksipohjan päälle.

Viskiä ja vattuja

No mutta, tulipa tehtyä vahingossa sunnuntaina ajankohtaista jälkkäriä, nimittäin VISKIjäätelöä, eli cream crowdie -jäätelöä.

Viskissähän on se hyvä puoli, että siinä on paljon aromia, jolloin itse viinaa ei tarvitse hölvätä annokseen suuria määriä. Mielestäni kermavaahdon maustamiseen sopii parhaiten melko tai jopa hyvin savuinen viski, kuten Lagavulin (myös Caol Ilasta on kokemusta - toimii tässä, vaikken sellaisenaan juotuna sitä arvostanutkaan) - maut vain komppaavat toisiaan.

Jäätelön ohje on äärimmäisen simppeli, koska siinä ei tarvitse keitellä vaniljavanukasta, vaan jäätelön pohja on silkkaa kermavaahtoa. (Ohje on peräisin Tilda Teen mainiosta Jäätelö-kirjasta.)

6 annosta

75 g isoja kaurahiutaleita
6 dl kuohukermaa
115 g hienoa sokeria
2 rkl (3 cl) skottilaista viskiä
2 rkl juoksevaa hunajaa (mieluiten kanervahunajaa)
150 g vadelmia, lisäksi koristeluun

Lämmitä uuni 180 asteeseen. Levitä kaurahiutaleet uunipellille ja paahda noin 10 minuuttia kännellen hiutaleita useaan kertaan, jotta ne paahtuvat tasaisesti (reunoilla olevat palavat muuten herkästi). Ota uunista ja anna jäähtyä.

Vatkaa kerma sokerin kanssa jämäkäksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon viski (jos käytät tavallista ruokalusikkaa, niin sen tilavuus ei yleensä ole lähellekään 15 ml, joten voit joutua laittamaan viskiä neljäkin rkl) ja hunaja.

Jos käytät jäätelökonetta, pyöritä seos melkein valmiiksi ja lisää vadelmat ja kaurahiutaleet loppuvaiheessa. Anna jähmettyä pakastimessa.

Vaihtoehtoisesti voit pakastaa kermavaahtoa ilman kantta pakasterasiassa 1-2 tuntia tai kunnes se alkaa kovettua reunoista. Sekoita kohmeinen vaahto yleiskoneella tasaiseksi, ja sekoita sitten joukkoon kaurahiutaleet ja vadelmat. Pakasta, kunnes jäätelö on jäätynyt (n. 3-4 tuntia).

Kolmen suklaan lakkakakku

Leivoin kaksi tällaista kakkua poikamme nimiäisiin. Olen aiemminkin tehnyt hyvin samankaltaista lakkakakkua, mutta tällä kertaa halusin kokeilla sacher-pohjaa ja jotain muuta kuorrutetta kuin marsipaania (koska se jää yleensä syömättä).

Vauvakoriste oli sokerimassaa, perhoset Candy meltsiä. Candy meltseistä on helppo tehdä tuonkaltaisia koristeita pursottamalla sitä leivinpaperille, jonka toiselle puolelle on piirretty haluttu kuvio ja kuivattamalla muotoonsa esim. taitetun pahvin päällä.  

Tein kolme sacherkakkupohjaa, jotka jaoin vuokiin niin, että yhdestä tuli hieman ohuempi. Kaksi paksumpaa leikkasin kolmeen osaan ja ohuimman kahteen - tästä ohuemmasta pohjasta tuli "ylimääräinen" kerros molempiin kakkuihin, jolloin täytevälejä tuli kolme.

Kakkupohjan ohje on tässä yksinkertaisena. Tämä riittäisi n. 10-15 hengen kakkuun, joten jos haluat tehdä kuvissa näkyvän 20 hengen kakun, puolitoistakertaista ohje. (Määriä on vaikea laskea puolitoistakertaiseen ohjeeseen - siksi kirjoitin ohjeen yksinkertaisena.) Täytteen ja kuorrutteen määrät ovat kuitenkin 20 hengen kakkuun mitoitettuja.

Sacher-kakkupohja
Resepti täältä

140 g tummaa suklaata
140 g huoneenlämpöistä voita
115 g tomusokeria tai erikoishienoa sokeria (caster sugar)
5 isoa munaa
1/2 tl vaniljauutetta
85 g mantelijauhetta 
55 g vehnäjauhoa

Lämmitä uuni 180 asteeseen. Voitele 25-senttinen kakkuvuoka ja leivinpaperoi pohja.

Sulata suklaa vesihauteessa: Kiehauta kattilassa vettä, nosta kattila levyltä ja laita päälle (pyöreäpohjainen) metallikulho niin, ettei kulhon pohja koske veteen. Sekoittele suklaata, kunnes se sulaa. Anna suklaan jäähtyä hieman.

Erottele keltuaiset valkuaisista. Laita valkuaiset tarpeeksi isoon vatkauskulhoon.

Vatkaa voita ja sokeria, kunnes seos on kuohkeaa. Lisää suklaasula sekä vaniljauute ja vatkaa tasaiseksi. Vatkaa joukkoon munankeltuaiset.

Kääntele taikinan joukkoon mantelijauhe ja vehnäjauhot.

Vatkaa valkuaiset jäykäksi, mutta ei kuivaksi vaahdoksi. Lisää n. kolmannes valkuaisvaahdosta taikinaan ja sekoita voimakkaasti. Kääntele loput vaahdosta varovasti taikinaan.

Kaada taikina vuokaan ja paista n. 45-50 minuuttia tai kunnes tikkuun ei tartu enää taikinaa.

NB: Taikina ei sisällä lainkaan leivinjauhetta - kyseessä ei siis ole virhe - vaan kohoaminen perustuu taikinaan sitoutuneeseen ilmaan.

Täyte yhteen 20 hengen kakkuun (kolmeen täyteväliin)

300 g maustamatonta tuorejuustoa
4 dl vispikermaa
250 g valkosuklaata sulatettuna
1,5 pussia Daim-rakeita
500 g lakkoja

+n. 2 dl maitoa

Vatkaa kerma jämäkäksi. Vatkaa joukkoon tuorejuusto. Vatkaa suklaasula sekaan. Pidä huolta, ettei suklaasula ole kuumaa (kerma sulaa ja juoksettuu), vaan enintään kädenlämpöistä. (Jos täyte kuitenkin juoksettuu, niin kannattaa kokeilla kuorrutereseptissä kuvailtua menetelmää. En mene takuuseen sen toimivuudesta, koska en ole joutunut sitä kokeilemaan tässä yhteydessä.)

Sekoita lopuksi joukkoon Daim-rakeet.

Kostuta kakkupohjat maidolla. Levitä pohjien päälle ensin lakkoja ja sitten valkosuklaamousse.

Anna täytteen jähmettyä jääkaapissa pari tuntia ennen kuorruttamista.


Maitosuklaakreemi (kuorrute)

200 g maitosuklaata
120 g suolatonta voita
200 g maustamatonta tuorejuustoa
4 rkl tomusokeria

Sulata suklaa vesihauteessa. Lisää kulhoon voi, tuorejuusto ja sokeri. Anna niidenkin sulaa ja sekoita voimakkaasti niin, että massa on tasaista.

Täytä esim. tiskiallas mahdollisimman kylmällä vedellä. Laita kuorrutekulho veteen ja ala vatkata sähkövatkaimella. Vatkaa, kunnes kuorrute muistuttaa löysähköä kermavaahtoa.

Jos vatkaat kuorrutteen kovin jämäkäksi, niin sitä on vaikeampi levittää kakun päälle. Jos kuorrute odottelee kulhossa, se saattaa jämäköityä liiaksi, mutta sitä saa notkistettua sekoittamalla. Kuorrute jähmettyy viileässä.

(Keittiökemiallinen alaviite: Alkuperäisessä ohjeessa (suklaakreemi) kehotettiin vatkaamaan pehmeä voi ja tuorejuusto sekaisin ja sekoittamaan suklaasula siihen. No, minä sain voi-tuorejuustoseoksen juoksettumaan - lieneekö ainesten lämpötila ollut väärä. Joka tapauksessa ongelma oli emulgoitumisessa ja rasvapartikkelien koossa. Vetistynyt tuorejuusto ja pikkurillin pään kokoiset voikökkäreet eivät ole kovin ihana yhdistelmä. Kun kerran kuorrute oli jo pilalla, niin ajattelin kokeilla seoksen sulattamista (auttaisi toivottavasti emulgoitumisessa) ja vatkaamista kylmävesihauteessa. Ja sehän toimi! Ensimmäiseen satsiin lisäsin suklaasulan vasta voi-tuorejuustovaahtoon, ja onnistuin taas juoksettamaan kreemin. Niinpä sulatin koko hoidon uudestaan ja vatkasin sen uudestaan kylmässä. Enpä olisi keksinyt tätä, jos en olisi joskus tehnyt suklaachantillya.

Tulen todennäköisesti kokeilemaan tätä menetelmää myös voikreemin tekemiseen, koska en pidä tomusokeri-voikreemin hieman rahisevasta rakenteesta. Tällöin voihin täytyy lisätä hieman vettä, jotta rakenteesta tulisi kuohkeampi (pienennetään seoksen rasvaprosenttia).)

Ponikakku (kuvapostaus)

Nämä kakkukuvat ovat peräti vuoden vanhoja, mutta kun unohtui niin unohtui. Laitan pelkät kuvat ihan ideamielessä näytille, koska kakussa ei ollut sisällöllisesti mitään erikoista (suklaakakkua vadelma-Daim-limettimoussetäytteellä) ja sen mitoitus meni pahasti yläkanttiin (olipahan opiksi minulle, että miten niitä kakun kokoja pitää laskea). Sivuilla oli kermapursotus ja päällä suklaaganachea.

Kakku tuli ystäväni ysäriteemaisille synttäreille, joten koristeessa oli ysärijuttuja: My Little Pony, Pastirol-rasia, pikkureppu ja ysärityylinen hattu. Väriteema oli tarkoituksella tosi räikeä ja korni. 

Koristeet tein kukkamassan (gum paste) ja marsipaanin seoksesta, koska halusin niille (erityisesti ponille) vähän muotoiluaikaa. Poni oli kyllä sen verran haastava muodoltaan ja painoltaan, että kuivumisvaiheessa se painui hieman kasaan (tietyissä kohdissa näkyy ryppyjä) - toki lopputulos oli oikein hyvä siitä huolimatta. 

 

Olin erityisen ylpeä tuosta Pastirol-rasiasta, se on nimittäin pieni. Pastillit ovat vihreäksi maalattuja, valkoisia pikkunonparelleja.  

"Pilven" alla oli vielä valkoinen, kiiltäväpintainen pahvi, jotta koristetta olisi helpompi käsitellä. Gumpaste olisi varmaan kyllä kestänyt tuossa ganachen päällä pahemmin vettymättä.

Muotoilin ponin hyvissä ajoin, jotta se ehtisi kuivua ennen kakun päälle tulemista. Sitä joutui hieman tukemaan (jalkojen välissä on foliota ja pää nojaa munakennoon).

Kissabussikakku

2-vuotiaan tyttäreni lempiasioita ovat bussit ja Totoro, joten mikäpä olisikaan ollut luontevampi synttärikakun aihe kuin Kissabussi.

Kerrankin mitoitin kakun varsin onnistuneesti, sillä siitä söi noin 20 ihmistä, eikä kakkua jäänyt paljonkaan yli (pieni pala runkoa ja pää).

Kakku oli konstruktioltaan sinänsä yksinkertainen, koska bussin runko oli selkeän neliskanttinen. Myös pää oli kakkua, ja sen saaminen pysymään koossa oli hieman hankalaa, koska yhden täytekerroksen kanssa se oli sangen pehmeä (täytekerros oli pystysuorassa, joten toinen korva meinasi lähteä valumaan alaspäin, kun sen tukikeppeinä toimivat spagetit osuivat täytteeseen eivätkä kakkupohjaan). 

Kakkuun sai taas uppoamaan lukemattomia työtunteja, mutta projekti oli erittäin antoisa. Ja olin erittäin tyytyväinen sekä ulkonäköön että makuun.

Pohja: Devil's food caken pohja kolminkertaisena. Leivoin taikinasta kaksi pellillistä (kaksi 32 x 30 cm levyä) + 1 pienemmän levyn ( n. 20 x 30 cm). Leikkaisin isommat levyt kahtia (16 x 30 cm), ja halkaisin yhden paksummista levyistä niin, että sain viisi kakkulevyä (neljä täytekerrosta). Käytin pienempää levyä pään ja ja hännän rakentamiseen. Sitä jäi yli, mutta pakastin sen, joten siitä voi tehdä pienoiskakun tai jotain muuta.

Kostutus: Appelsiinituoremehua, jossa hedelmälihaa, n. 4 dl.

Maitosuklaakerma

6 dl kuohukermaa

200 g maitosuklaata (Fazerin sinistä)

Kuumenna kerma kiehumispisteeseen kattilassa. Nosta kattila liedeltä. Sekoita paloiteltu suklaa kerman joukkoon niin, että se sulaa täysin. 

Jäähdytä suklaakerma todella kylmäksi. Vatkaa jämäkäksi vaahdoksi, mutta älä yhtään yli, ettei kerma juoksetu.

Levitä suklaakermaa kahteen täyteväliin ja säästä jonkin verran eristeeksi kakun ja marsipaanin väliin.

Appelsiinimousse

6 dl vispikermaa

0,75 dl sokeria

3 prk appelsiinituorejuustoa (Viola)

4 ml appelsiiniaromia (oman maun ja aromin vahvuuden mukaan) - voit käyttää myös raastettua appelsiinin kuorta

3 liivatelehteä

1/2 dl appelsiinimehua

1 tl sitruunahappoa

Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä muutamia minuutteja.

Vatkaa kerma jämäkäksi vaahdoksi. Vatkaa joukkoon sokeri, appelsiinituorejuusto ja appelsiiniaromi. 

Kuumenna appelsiinimehu kahvikupissa mikrossa. Sekoita joukkoon sitruunahappo ja liotetut liivatelehdet. Kaada neste kerma-tuorejuustovaahdon joukkoon pienissä erissä koko ajan vatkaten. 

Levitä moussea kahteen täyteväliin ja säästä jonkin verran eristeeksi.

Näin: 

Olen yleensä käyttänyt eristeenä voi-sokerikreemiä, mutta tällä kertaa menin vähän riskillä ja sekoitin vain täytteiden "ylijäämät" toisiinsa. Hyvin toimi, eikä marsipaani hikoillut (pää kiilteli hieman, mutta siinä olikin eristeenä pelkkää appelsiinimoussea).

Marsipaania meni 4 pötköä + 1 1/2 pakettia Lidlin jotain vanhaa mantelimassaa (à 200 g) + 1 paketti sokerimassaa, jota käytin marsipaaniin sekoitettuna lähinnä päähän ja pienempiin koristeisiin (tummanruskeat raidat).